Lumimyrsky

Nykyään Lumimyrsky:stä on tullut ajankohtainen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutukset ovat tuntuneet politiikassa, taloudessa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Ilmestymisestään lähtien Lumimyrsky on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua laajuudestaan ​​ja seurauksistaan. Tämä artikkeli pyrkii tutkimaan Lumimyrsky:n monia puolia, analysoimaan sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamaan kattavan kuvan sen merkityksestä nykyisessä ympäristössä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme käsittelemään Lumimyrsky:tä eri näkökulmista ja myötävaikuttamaan näin laajempaan ja rikastuttavaan ymmärrykseen tästä ilmiöstä.

Lumimyrsky

Lumimyrsky on myrskyisä, yli 21 metriä sekunnissa tai 9 boforia puhaltava tuuli, johon liittyy lumisade ja lumen nousu maasta ilmaan.[1] Tästä seuraa myös lumen paikallista kinostumista, joka voi olla voimakastakin. Lumimyrskyjä tavataan sangen tavallisina ilmiöinä napa-alueilla, jolloin puhutaan arktisista ja antarktisista myrskyistä.

Lumimyrskyistä tunnettu alue on Pohjois-Amerikka, jossa ne ajoittuvat yleensä syksyyn ja kevääseen. Skandinaviassa ja Islannissa lumimyrskyjä on lähes vuosittain. Toisinaan lumimyrskyjä voi sattua seuduilla, joissa ei ole varauduttu runsaaseen lumentuloon. Silloin on kyse luonnonkatastrofista, joka voi vaatia runsaastikin ihmishenkiä.

Tammikuun lumimyrsky vuonna 2006 Keski-Japanissa Niigatan ja Naganon seuduilla oli sangen tuhoisa.[2] Siinä kuolleiksi ilmoitettiin 88 henkeä – useat heistä pudottuaan katolta lumitöistä – ja loukkaantuneiksi yli tuhat.

Suomessa lumimyrskyjen yhteydessä runsain lumentulo liittyy okkluusiorintamaan.[1] Avoveden vaikutus lumisateeseen voi lisätä lumen määrää rannikolla huomattavastikin.

Lähteet

  1. a b Lumimyrskyistä Ilmastokatsaus 11/ 2007 Ilmatieteen laitos
  2. Earth Observatory (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla