Lumirae

Nykymaailmassa Lumirae on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yhteiskunnan huomion. Lumirae on syntyessään ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri alueilla, mikä on herättänyt sekä kiinnostusta että kiistaa. Ajan myötä muuttujan Lumirae merkitys tulee yhä selvemmäksi, ja se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Lumirae-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen monia puolia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Kourallinen lumirakeita.

Lumirae on kiinteä himmeänvalkoinen pyöreähkö sadepartikkeli. Se monesti rikkoutuu, kun sataa maahan. Lumirae syntyy pilvissä huurtumalla kun alijäähtyneet pilvipisarat tarttuvat jääkiteen tai lumihiutaleen pintaan.[1]

Ulkonäöltään lumirae voi muistuttaa styroksin murua tai karkeata raejuustoa.[2] Lumirae on yleensä läpimitaltaan alle viiden millimetrin mittainen, mutta suurempiakin lumirakeita voi syntyä. Rakeisiin verrattuna lumirakeet ovat pehmeitä ja hajoavat huomattavasti helpommin.[3]

Synty

Lumirakeet syntyvät kun jääkiteet tai lumihiutaleet putoavat runsaasti alijäähtyneitä pilvipisaroita sisältävien pilvikerrosten läpi, ja sen seurauksena huurtuvat voimakkaasti. Huurtumisen käynnistymiseksi jääkiteiden vaakapoikkipinta-alan on oltava riittävän suuri, jotta kaikki pilvipisarat eivät pääse vilahtamaan ilmavirran mukana kiteiden ohitse ja jotta kiteet ovat tarpeeksi raskaita pudotakseen pilvipisaroita nopeammin törmäysten mahdollistamiseksi. Kiteiden muodosta riippuen pienin huurtumisen mahdollistava koko on 40 μm (pilarimaiset kiteet) ja 200 μm (leveäsakaraiset laattakiteet) väliltä[4]. Lumirakeen syntymiseksi huurtumisen tulee olla voimakasta. Lievästi huurtuneissa lumihiutaleissa alkuperäinen muoto on vielä selvästi nähtävillä. Huurtumisen jatkuessa alkuperäiset kidemuodot alkavat peittyä, ja lopulta lumirae saavuttaa muhkuraisen pyöreähkön tai timanttia muistuttavan kartiomaisen muodon[5].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Snow pellets AMS Glossary of meteorology.
  2. ↑ Rinne, Juhani & Koistinen, Jarmo & Saltikoff, Elena: Suomalainen sääkirja, s. 64, 90. Helsinki: Yhtyneet kuvalehdet, 1998. ISBN 951-9435-93-X
  3. ↑ Oblack, Rachel: What Is Graupel? About.com. Arkistoitu 16.2.2012. Viitattu 29.11.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Lamb, Dennis & Verlinde, Johannes: Physics and Chemistry of Clouds, s. 380-411. Cambridge University Press, 2011. ISBN 9780511976377
  5. ↑ Nakaya, Ukichiro: The formation of ice crystals. Compendium of Meteorology, 1951, s. 207-220.

Aiheesta muualla