Luna 2

Nykyään Luna 2 on aihe, joka on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Luna 2:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe ja inspiraation lähde monille ihmisille. Ajan myötä Luna 2:n merkitys on kasvanut ja sillä on ollut merkittävä vaikutus ihmisten vuorovaikutukseen. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia yksityiskohtaisesti Luna 2:n vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan ja tutkia, miten se on kehittynyt ajan myötä. Samoin analysoidaan Luna 2:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voidaan tarjota kattava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Luna 2
Alkuperäinen nimi Луна-2
Luna 2
Luna 2
Tehtävätyyppi iskeytyjä
Kohde Kuu
Laukaisu 12. syyskuuta 1959 kello 22.02.24 UTC [1]
Baikonurin kosmodromi [1]
Massa 390,2 kg
COSPAR ID: 1959-014A

Luna 2 (ven. Луна-2) oli ensimmäinen ihmisen lähettämä avaruusluotain, joka iskeytyi Kuuhun. Sen lähetti Neuvostoliitto. Luotain hajosi osumassa sirpaleiksi. Luotain iskeytyi Kuuhun Sateiden meren itäreunaan, lähelle Aristillus-, Arkhimedes- ja Autolycus-kraattereita.

Rakenteeltaan Luna 2 oli samanlainen kuin Luna 1, se kuului ns. E-1A-sarjaan. Luotain painoi 390,2 kilogrammaa.

Luna 2 oli ensimmäinen laite, joka havaitsi aurinkotuulen. Sen edeltäjän havainnoista oli saatu viitteitä ilmiön olemassaolosta ja Luna 2:n ionianturit asetettiin parempaan asentoon jotta sillä voitiin mitata plasmavuota. Kuulla ei havaittu magneettikenttää tai Van Allenin säteilyvyöhykkeitä.

Luna 2 laukaistiin 12. syyskuuta 1959 ja sen matka kesti 33,5 tuntia. Luotain murskautui Kuuhun 13. syyskuuta 1959 kello 23.02 Suomen aikaa.[2]

Luna 2:n sisäpuolella oli kahtena sisäkkäisenä pallona viisikulmion muotoisia Neuvostoliiton tunnuksia, ikään kuin jalkapallokuviona. Sen sisällä oli räjähde, joka hajotti Neuvostoliiton tunnukset pitkin kuun pintaa.

Pienoismalli luotaimen sisäosasta Kansasin avaruusmuseossa

Neuvostoliitolle onnistunut Luna2:n lento oli merkittävä voitto avaruuskilvassa, mistä merkkinä pääsihteeri Nikita Hruštšov luovutti luotaimen sisäosan pienoismallin Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. Eisenhowerille vieraillessaan ensi kertaa Yhdysvalloissa pian lennon jälkeen.[3]

Lähteet

  • Westman, Juhani: Vanha ja uusi kuu. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1995. ISBN 951-9269-78-9

Viitteet

  1. ↑ a b NASA - NSSDC - Spacecraft - Details NASA. Arkistoitu 22.4.2009. Viitattu 27.7.2015.
  2. ↑ Westman 1995 s. 58
  3. ↑ Tim. D. Toidze: Khrushchev Does America, tv-elokuva, tuotantoyhtiö Point du Jour Ranska (esitetty 5.2.2014 ja 3.8.2015 Yle TV1:ssä nimellä Historia: Hruštšov Amerikassa)