Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Lydia Blåfield:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kautta historian Lydia Blåfield on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä. Lydia Blåfield:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla alkuperästään sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Lydia Blåfield:een liittyviä eri näkökohtia, pohditaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Lydia Blåfield on aihe, jota kannattaa tarkastella syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta sen vaikutus ja ulottuvuus nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.
Lydia Blåfield | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Aina Lydia Blåfield, o.s. Nordström |
Syntynyt | 2. syyskuuta 1871 Jämsä |
Kuollut | 18. joulukuuta 1949 (78 vuotta) Mänttä |
Ammatti | näytelmäkirjailija |
Kirjailija | |
Salanimi | Aini Sinikka |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Aina Lydia Blåfield, o.s. Nordström (2. syyskuuta 1871 Jämsä – 18. joulukuuta 1949 Mänttä) oli suomalainen näytelmäkirjailija, joka käytti kirjailijanimeä Aini Sinikka.[1]
Lydia Blåfield oli naimisissa vuodesta 1896 postimestari Hugo Blåfieldin kanssa. Heillä oli viisi lasta joista tunnetuin oli näyttelijä Heidi Blåfield joka kuoli vuonna 1931 angiinamyrkytykseen. Myöhemmin vuonna 1935 kuoli hänen miehensä Jaakko Korhonen sarkoomaan. Lydia ja Hugo Blåfield ottivat sen jälkeen orvoksi jääneen tyttärentyttärensä Marja Korhosen kasvatettavakseen.[2][3]
Nimimerkillä Aini Sinikka: