Lyydiläisten lippu
Tänään astumme Lyydiläisten lippu:n jännittävään maailmaan. Alkuperäistään sen nykyiseen merkityksellisyyteen yhteiskunnassa Lyydiläisten lippu on ollut perustavanlaatuinen rooli eri alueilla, ja se on kiinnittänyt lukuisten kaikenikäisten ja kaikenlaisten kiinnostuksen kohteiden huomion. Tämän artikkelin avulla ehdotamme, että tutkimme monia näkökohtia, jotka tekevät Lyydiläisten lippu:stä jatkuvasti kiinnostavan aiheen, ja analysoimme sen kulttuurisia, historiallisia, sosiaalisia, taloudellisia ja tieteellisiä vaikutuksia. Epäilemättä Lyydiläisten lippu on aihe, joka herättää loputtomia tunteita ja mielipiteitä, ja olemme innoissamme uppoutuaksemme sen kiehtovaan universumiin.
Lyydiläisten lippu on lyydiläisten ja heidän kulttuuriaan ja kieltään tukevan Lyydiläisen Seuran käyttämä virallinen tunnus. Lippu on otettu käyttöön vuonna 1995 ja sen on suunnitellut Miikul Pahomov.[1] Lyydiläiset ovat pieni Venäjän Karjalassa – lähinnä Petroskoin läheisyydessä ja Äänisen rannoilla – elävä itämerensuomalainen kansa, joka kamppailee kulttuurinsa ja kielensä eheyttämisen puolesta.[2]
Lipun pohjalta on suunniteltu myös Kuujärven – joka on osa keskeistä lyydiläisaluetta, Lyydinmaata – lippu ja vaakuna. Kuujärven viralliset tunnukset on otettu käyttöön 24. huhtikuuta 2013. Ne eroavat kuvassa olevasta lyydiläisten lipusta siten, että niihin on lisätty keihään läpäisemä kultainen lohikäärme Georgios Voittajan (Pyhä Yrjö) ikonista. Keskiaikainen Kuujärven puukirkko oli pyhitetty Georgios Voittajalle, kuten myös kunnan nykyinen vuonna 2005 vihitty kirkkorakennus. Kuujärven tunnukset luonnostellut työryhmä esittää, että tunnukset kuvaavat kuujärveläisten hengellistä perinnettä. Tunnukset on otettu Venäjän valtion viralliseen heraldiseen rekisteriin.[1]