Aihe Länsi-Uudenmaan pataljoona on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Olipa kyse akateemisesti, ammatillisesti tai henkilökohtaisesti, Länsi-Uudenmaan pataljoona on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Yhteiskunnan kehittyessä ja uusien teknologioiden kehittyessä on tullut entistä tärkeämpää ymmärtää ja analysoida Länsi-Uudenmaan pataljoona:tä eri näkökulmista. Tässä artikkelissa tutkimme Länsi-Uudenmaan pataljoona:n eri puolia tutkien sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään, sen merkitystä historiassa ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Syventämällä tätä aihetta, toivomme saavamme valoa sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykypäivän yhteiskuntaan.
Länsi-Uudenmaan pataljoona oli Suomen sisällissodan aikana toiminut valkoisten osasto, joka liikkui Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pitäjissä huhti-toukokuussa 1918 puhdistamassa seutuja punaisista. Pataljoona koostui Pellingin taistelussa helmikuussa 1918 vangiksi jääneistä suojeluskuntalaisista, jotka oli Helsingin valtauksen jälkeen vapautettu sotavankeudesta.[1][2]
Länsi-Uudenmaan pataljoona suoritti muun muassa Vihdin teloitukset, Västankvarnin teloitukset sekä Perttulan teloitukset. Osastoa komensi vänrikki Edvard Ward ja komppanianpäälliköitä olivat Ivar Ståhle ja Ivar Hast. Länsi-Uudenmaan pataljoona syyllistyi tekoihin, jotka ovat nykykäsityksen mukaan selkeästi sotarikoksia. Se ampui muun muassa Tekla Åhl- ja Hilja Heino -nimiset naiset Västankvarnissa sotatuomari Erik Grotenfeltin käskystä.[1][2]