Määri (virka)

Määri (virka):stä puhuminen on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Määri (virka) on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Ajan myötä Määri (virka) on kehittynyt ja tullut tärkeäksi eri yhteyksissä, mikä on johtanut syvempään ja yksityiskohtaisempaan analyysiin sen merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökohtia, jotka liittyvät Määri (virka):een ja sen merkitykseen nykyään, ottaen huomioon sen vaikutukset kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan muun muassa.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Määri (ransk. le/la maire, lausutaan /mɛʁ/)[1] on Ranskassa pormestari eli kunnallinen hallintoviranomainen, joka käyttää toimeenpanovaltaa kaupungeissa tai kunnissa. Määri valitaan yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla vaaleilla.

Historia

Kunnan synty sellaisena kuin sen ymmärrämme, liittyy 1000-luvun tapahtumiin Ranskassa. Sittemmin 1100-luvulla syntyy määrin tehtävä. Tosiasiassa tehtävä syntyi heti, kun juridisesti ja poliittisesti tunnustettiin kunnat, ja niiden piti saada itselleen edustaja. Eri aikakausina ja eri alueilla on puhuttu pääreistä tai neuvoksista.

Sanan määri alkuperä tulee vuoteen 825 ajoittuvasta käsikirjoituksesta, jonka kirjoitti Saint-Germain-des-Prés’n luostarin apotti Irminon. Teoksessa käytetään termiä maior kun tarkoitetaan luostarin hallinnollisen alueen edustajaa eli henkilöä, joka hallinnoi kylää lääninherran laskuun.

Tehtävät

Alueellisten yhteisöjen yleisessä lainsäädännössä, Code général des collectivités territoriales, lyhennetään CGCT, määritellyt määrin tehtävä ovat:

  • Hänen tehtävänään on toteuttaa kunnallisen neuvoston (Conseil municipal) päätökset (CGCT art. L2122-21). Tämän tehtävän tähden hän hallinnoi kunnan omaisuutta ja johtaa sen työskentelyä, esittelee budjetin, hallinnoi kunnan tuloja, myyntejä ja vuokrauksia jne.
  • Määri on kunnan henkikirjoitusviranomainen (CGCT art. L2122-32), ja tässä tehtävässä hän vahvistaa solmitut avioliitot.
  • Määri valmistaa kunnalliset asetukset (CGCT art. L2122-28), jotka koskevat esimerkiksi liikennettä ja pysäköintiä kunnan alueella (CGCT art. L2213-1 ja seuraava), antaa luvan julkisten rakennusten käytölle, säätelee uimarantojen ja purjehduksen toimintaa, määrittelee työt, jotka voivat olla uhkana yleiselle turvallisuudella tai ympäristölle (CGCT art. L2213-22 ja seuraava).
  • Määri, kuten hänen apulaismäärinsäkin, ovat hallinnollisen poliisin virkamiehiä (Rikoslaki art. 16, CGCT art. L2122-31), hänen tehtäviinsä kuuluu poliisina valvoa yleistä turvallisuutta (CGCT art. L2211-1); hänen tehtävänään on siis vastata:
    • hyvästä järjestyksestä
    • rauhallisuudesta
    • yleisestä turvallisuudesta
    • yleisestä terveydenhoidosta
  • Määri on vastuussa kunnallisen poliisin toiminnasta sekä vainiovahdeista (CGCT art. L2212-1).
  • Hän vastaa hautajaismenoista sekä hautausmaista, ruumiiden kuljetuksista ja vastaa myös siitä, että kaikki kunnan alueella kuolleet henkilöt tulevat haudatuiksi ilman erottelua uskonnon, rodun tai muun seikan mukaan, jos läheiset eivät vainajasta huolehdi.

Määrin poliisivaltuudet, nykyisessä muodossaan ja laajuudessaan perustuvat 16 ja 25 elokuuta vuonna 1790 annettuihin lakeihin.

Kirjallisuutta

  • André Chandernagor: Histoire des maires - XVIIIe, XIXe siècles
  • Jocelyne George: Les maires de 1789 à 1940
  • Revue Pouvoirs: Les maires - 1983 n°24
  • Ministère de l'Intérieur: Guide du maire
  • Georges-Daniel Marillia: Les pouvoirs du maire
  • Maurice Agulhon: Les maires du Consulat à nos jours

Lähteet

  1. ↑ Suomenkielinen sana määri ja ranskankielinen sana mairie mɛ.ʁi "kaupungintalo" sekoittuvat helposti.

Aiheesta muualla