Mäntylahden työväentalo

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Mäntylahden työväentalo, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. _Var1 on konsepti, josta on keskusteltu eri alueilla politiikasta tieteeseen. Kautta historian Mäntylahden työväentalo:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, sillä se on muokannut ihmisten tapaa olla vuorovaikutuksessa keskenään ja ympäröivän ympäristön kanssa. Tässä mielessä on tärkeää ymmärtää syvällisesti Mäntylahden työväentalo:n eri näkökohdat sekä sen vaikutus päätöksentekoon ja meitä ympäröivän todellisuuden konfiguraatio. Siksi koko tämän artikkelin tutkimme erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka liittyvät Mäntylahden työväentalo:een, tavoitteenaan valaista aihetta, joka herättää edelleen suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta.

Mäntylahden työväentalo
Sijainti Mäntylahti, Lapinlahti
Valmistumisvuosi 1920-luku?
Rakennuttaja Mäntylahden Työväenyhdistys ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Mäntylahden työväentalo oli Lapinlahden kunnan Mäntylahden kylässä sijainnut työväentalo.

Historiaa

Mäntylahden työväenyhdistys perustettiin vuoden 1913 lopulla, jolloin mukaan liittyi 30 henkilöä. Seuraavana vuonna jäseniä oli jo 75, mutta jonkinlainen iltamien seurauksena tapahtunut yhteenotto virkavallan kanssa säikäytti jäsenet tiehensä. Vuonna 1916 yhdistys oli ollut ”nukuksissa lähes parin vuoden ajan”, ja se päätettiin perustaa uudelleen.[1][2]

Talon rakentamisajankohdasta ei ole tietoa. Vuonna 1916 SDP:n puoluetilastossa yhdistyksellä oli 22 jäsentä mutta ei vielä taloa.[3] Sisällissodan jälkeen yhdistys liittyi vuonna 1920 perustettuun Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen, ja sen omaisuus takavarikoitiin vuonna 1923. Vuonna 1931 yhdistys lakkautettiin kommunistilakien nojalla, ja talo myytiin Kivistön nuorisoseuralle vuonna 1932.[4][5]

Myöhemmin talo oli päätynyt Lapinlahden kunnan haltuun, joka luovutti sen vuonna 1948 SKDL:n paikalliselle osastolle. Saman vuoden syksyllä Suomi–Neuvostoliitto-Seuran elokuvakiertue saapui Mäntylahden työväentalolle. Lippuja elokuvaan oli tarkoitus myydä vain kyseisen seuran jäsenille, mutta niitä myytiin muillekin. Lippuja oli myyty lisäksi ylihintaan ja verottomasti, minkä vuoksi poliisi otti asian tutkittavakseen.[6][7]

Lähteet

  1. ↑ Sanantuoja digi.kansalliskirjasto.fi. 12.2.1916, no 17. Viitattu 30.9.2022.
  2. ↑ Sanantuoja digi.kansalliskirjasto.fi. 25.5.1916, no 58. Viitattu 30.9.2022.
  3. ↑ Matti Turkkila (toim.): SDP:n puoluetilasto 1916 1917. Sos.dem puolue/ Työväen Arkisto. Viitattu 30.9.2022.
  4. ↑ Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X
  5. ↑ Ruuskanen, Esa: Viholliskuviin ja viranomaisiin vetoamalla vaiennetut työväentalot. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2609-5
  6. ↑ Sanantuoja digi.kansalliskirjasto.fi. 10.4.1948, no 96. Viitattu 30.9.2022.
  7. ↑ Sisämaa-Laatokka digi.kansalliskirjasto.fi. 20.10.1948, no 241. Viitattu 30.9.2022.