Münchenin fenomenologia
Tässä artikkelissa tutkimme Münchenin fenomenologia:n jännittävää maailmaa ja kaikkia siihen liittyviä puolia. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Münchenin fenomenologia on aihe, joka ansaitsee yksityiskohtaista ja harkittua huomiota. Näillä linjoilla analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä sekä sitä ympäröiviä kiistoja ja keskusteluja. Sukeltamme kriittisesti ja objektiivisesti Münchenin fenomenologia:een ymmärtääksemme sen tärkeyden ja tämän päivän haasteet. Tämä artikkeli tarjoaa epäilemättä kattavan yleiskatsauksen Münchenin fenomenologia:stä ja antaa lukijalle paremman ymmärryksen ja arvostuksen tätä aihetta kohtaan.
Münchenin fenomenologia viittaa joukkoon filosofeja, psykologeja ja fenomenologeja, jotka työskentelivät ja suorittivat tutkimuksiaan Münchenissä 1900-luvun alkupuolella, kun Edmund Husserl julkaisi pääteoksensa Logische Untersuchungen (”Loogisia tutkimuksia”) ja pani alulle koko fenomenologisen liikkeen. Münchenin fenomenologien ajatuksia kuvaa nimitys ”olemusten fenomenologia”.
Historia
Koulukunta sai alkunsa, kun osa Theodor Lippsin oppilaista, jotka olivat muodostaneet psykologisen yhdistyksen Psychologische Verein, saivat innoitusta Husserlin teoksesta ja ottivat sen filosofian tekemisen ohjenuoraksi. Heihin lukeutuivat tunnetuimpina Adolf Reinach, Johannes Daubert ja Alexander Pfänder. Noin vuonna 1905 monet Lippsin oppilaat päättivät Daubertin johdolla jättää Münchenin ja suunnata kohti Göttingeniä opiskellakseen Husserlin oppilaana. Tähän on usein viitattu nimellä ”müncheniläisten Göttingenin valtaus”.
Vuonna 1912 Münchenin fenomenologit Reinach, Pfänder, Max Scheler ja Moritz Geiger perustivat kuuluisan Jahrbuch für Philosophie und phänomenologische Forschung (”Filosofisen ja fenomenologisen tutkimuksen vuosikirja”) -julkaisun, jonka päätoimittajana Husserl toimi.
Husserlin julkaistua teoksen Ideen vuonna 1913 monet fenomenologit ottivat kriittisen asenteen hänen uusia teorioitaan kohtaan. Monet Münchenin fenomenologian edustajat ottivat etäisyyttä Husserlin transsendentaaliseen fenomenologiaan ja pitäytyivät aiemmassa Logische Untersuchungen -teoksen realistisessa fenomenologiassa.
Münchenin fenomenologeja
Kirjallisuutta
- Kuhn, H. & Avé-Lallemant, E. & Gladiator, R. (toim.): ”Die Münchener Phänomenologie”. Phaenomenologica 65, 1976.
- Spiegelberg, Herbert: The Phenomenological Movement. The Hague/Boston/London, 1982.
