Tämä artikkeli käsittelee Maa-analyysi:tä, erittäin tärkeää aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Maa-analyysi on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja herättänyt kiinnostuksen laajassa kirjossa. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Maa-analyysi:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus, sen seuraukset ja etsiä mahdollisia ratkaisuja tai vastauksia. Kautta tämän artikkelin tutkitaan erilaisia näkökulmia, esitellään asiaankuuluvaa dataa ja tarjotaan perusteellisia pohdintoja Maa-analyysi:stä, jotta voidaan valaista tätä nykyään niin tärkeää aihetta.
Maa-analyysi on maaperän, erityisesti kasvien kasvualustana käytetyn maan ainesten laatua ja määrää selvittävä tutkimus. Tavallisesti siinä keskitytään sellaisiin ominaisuuksiin, joilla on merkitystä kasvien menestymiseen. Fysikaalisella eli mekaanisella maa-analyysillä selvitetään maanäytteen maalajitteiden prosentuaaliset osuudet. Karkeammat hiukkaset (kivet, sora, hiekka ja hieta) seulotaan seulasarjalla ja hienoaines lietetään (lieteanalyysi).[1][2]
Kemiallisella maa-analyysillä tutkitaan kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrä ja myös mahdollisesti kasveille haitalliset aineet. Se voi olla kaikkien näytteessä olevien aineiden kokonaisanalyysi tai liuotusanalyysi, joka selvittää kasveille sopivassa muodossa olevien aineiden laatua ja määrää. Viljavuustutkimuksessa määritetään kalium, kalsium ja fosfori sekä hivenravinteita. Viljavuustutkimuksen avulla saadaan selville viljelysmaan kalkitus- ja lannoitustarve.[1][2]