Maailman ilmatieteen järjestö

Nykymaailmassa Maailman ilmatieteen järjestö on saavuttanut suuren merkityksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Olipa kyseessä työpaikka, sosiaalinen, kulttuurinen tai teknologia, Maailman ilmatieteen järjestö:stä on tullut monia ihmisiä kiinnostava aihe. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt yhteiskunnassa lukuisia keskusteluja ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Maailman ilmatieteen järjestö:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Maailman ilmatieteen järjestö:n merkitystä ja seurauksia nykymaailmassa.

Maailman ilmatieteen järjestö
World Meteorological Organization
  • Organisation météorologique mondiale
  • Organización Meteorológica Mundial
  • Всемирная Метеорологическая Организация
  • 世界气象组织
  • المنظمة العالمية للأرصاد الجوية
Perustettu 1950
Tyyppi YK:n erityisjärjestö
Toimiala meteorologia
Päämaja Sveitsi Geneve, Sveitsi
Jäsenet 185 jäsenvaltiota
pääsihteeri Celeste Saulo
Kattojärjestö Yhdistyneet kansakunnat
Aiheesta muualla
www.wmo.int

Maailman ilmatieteen järjestö WMO (engl. World Meteorological Organization) on YK:n alainen meteorologian alan kansainvälinen järjestö. Se perustettiin vuonna 1950 jatkamaan vuonna 1873 perustetun Kansainvälisen ilmatieteen järjestön työtä. WMO:ssa on 184 jäsenmaata. Sen päämaja on Genevessä Sveitsissä.

Järjestön pääsihteerinä on toiminut 1.1.2024 lähtien argentiinalainen professori Celeste Saulo.[1] Hänen edeltäjänsä oli Petteri Taalas, joka toimi pääsihteerinä vuosina 2016-2023.[2][3]

WMO koordinoi ja standardisoi muun muassa säähavaintojen tekoa ja meteorologian alan koulutusta. Se organisoi ympäristön tilaa tarkkailevia ja suojelevia hankkeita seuraavien ohjelmien kautta:

  • Aluellisten organisaatioiden jäsenet. Turkoosilla merkityt maat kuuluvat useaan alue-organisaatioon.
    Weather Watch Programme (säähavaintoja)
  • World Climate Programme (ilmasto ja ilmastonmuutos)
  • Atmospheric Research and Environment Programme (ilmakehän tutkimus )
  • Hydrology and Water Resources Programme (hydrologia ja vesivarat)

Ilmastonmuutosta arvioiva kansainvälinen IPCC on WMO:n ja YK:n ympäristöjärjestö UNEPin yhdessä vuonna 1988 perustama elin.[4]

WMO:lla on 185 jäsenvaltiota ja kuusi territoriota.[5] Uusin jäsen on vuonna 2012 liittynyt Etelä-Sudan.[6] Jäsenet muodostavat kuusi alueellista ryhmää alueellisten asioiden hoitamista varten.

Maailman ilmatieteen päivä

Pääartikkeli: Maailman ilmatieteen päivä

Maailman ilmatieteen järjestön perustamisen kunniaksi vieteään joka vuosi 23. maaliskuuta Maailman ilmatieteen päivää. Joka vuodelle valitaan oma ilmatieteeseen liittyvä teema.[7]

Lähteet

  1. ↑ Celeste Saulo World Meteorological Organization. 27.1.2023. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Petteri Taalas valittu Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeriksi Turun Sanomat. 2015. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 27.10.2016.
  3. ↑ 2023 – A historic climatic year, as WMO Secretary-General Taalas successfully completes his mandate World Meteorological Organization. 21.12.2023. Viitattu 22.1.2024. (englanniksi)
  4. ↑ organization IPCC. Viitattu 27.10.2016.
  5. ↑ FAQ WMO. Arkistoitu 28.10.2016. Viitattu 27.10.2016.
  6. ↑ Members WMO. Viitattu 27.10.2016.
  7. ↑ Suramo, Ari ym.: MMM Tiede ja luonto. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2021. ISBN 978-951-1-41476-6

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maailman ilmatieteen järjestö.