Maanosa

Nykymaailmassa Maanosa on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa Maanosa vaikutus yhteiskuntaan, politiikkaan, talouteen tai kulttuuriin, se on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Maanosa on ollut alusta alkaen tähän päivään asti tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Maanosa:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja tulevaisuuden näkymiin tavoitteenamme ymmärtää perusteellisesti Maanosa:n merkitys nykyään.

Seitsemän maanosaa Suomessa käytetyn rajauksen mukaan: Pohjois-Amerikka vaaleanvihreällä, Etelä-Amerikka tummanvihreällä, Eurooppa punaisella, Aasia oranssilla, Afrikka keltaisella, Australia purppuralla ja Etelämanner sinisellä.

Maanosa on selvärajainen maapallon mannerosa.[1] Maapallon jako maanosiin on maantieteellinen eikä geologinen jako, ja se perustuu muun muassa alueiden kokoon sekä niitä yhdistäviin historiallisiin ja kulttuurisiin tekijöihin.[2]

Suomessa, useimmissa muissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa maapallo jaetaan yleisesti seitsemään maanosaan:[3][2]

Maanosa Pinta-ala (km²) Asukasluku
Aasia 43 810 000 4 511 000 000
Afrikka 30 370 000 1 115 000 000
Australia 9 010 000 38 000 000
Etelä-Amerikka 17 840 000 385 000 000
Etelämanner 13 720 000 4 500
Eurooppa 10 180 000 780 000 000
Pohjois-Amerikka 24 709 000 530 000 000

Rajat

Maanosien rajat kulkevat pääosin mantereiden rajojen mukaisesti. Maanosia on kuitenkin mantereita enemmän, sillä Euraasian manner jaetaan Eurooppaan ja Aasiaan sekä Amerikka Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.[3]

Maanosia rajaavat:[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ maanosa. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ a b Jens E. Matthiesen: Montako maanosaa Maassa on? Tieteen Kuvalehti. 19.12.2024. Viitattu 16.2.2025.
  3. ↑ a b c 5.2 Mantereet ja maanosat Peda.net. Viitattu 21.7.2021.

Aiheesta muualla