Maaperägeologia

Nykymaailmassa Maaperägeologia on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta yhteiskunnassa. Maaperägeologia on kiinnittänyt eri alojen huomion ja herättänyt lukuisia keskusteluja, olipa se jokapäiväiseen elämään, työpaikalla tai teknologian kehitykseen kohdistuva vaikutus. Ajan myötä Maaperägeologia:stä on tullut peruselementti, joka paitsi herättää uteliaisuutta, myös asettaa haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudelle. Tässä artikkelissa tutkimme Maaperägeologia:n eri puolia analysoimalla sen merkitystä, kehitystä ja mahdollisuuksia muuttaa yhteiskunnan eri osa-alueita.

Maaperägeologia (kvartäärigeologia) tutkii maankuoren ylintä osaa, joka on muodostunut maapallon kehityshistorian nuorimmalla kaudella, kvartäärikaudella.[1][2] Jako kallioperä- ja maaperägeologiaan on Suomen geologian yliopisto-opetuksen erityispiirre, joka johtuu Suomen kallioperän ja maaperän suuresta ikäerosta.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Maaperägeologian suuntautumisvaihtoehto – Maaperägeologia Oulun yliopisto, Geotieteiden laitos. Arkistoitu 5.2.2005. Viitattu 30.1.2020.
  2. ↑ Maaperägeologia Oulun yliopisto. Viitattu 30.1.2020.
  3. ↑ Geologian laitos Turun yliopisto. Arkistoitu 3.2.2006. Viitattu 30.1.2020.

Kirjallisuutta

  • Salonen, Veli-Pekka & Eronen, Matti & Saarnisto, Matti: Käytännön maaperägeologia. Turku: Kirja-Aurora, 2002. ISBN 951-29-2247-9

Aiheesta muualla