Maavoimat

Tämän päivän artikkelissa analysoimme Maavoimat:n merkitystä elämässämme. Maavoimat on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, ja yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan siitä lisää. Tässä artikkelissa tutkimme Maavoimat:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tutkimme, miten Maavoimat on vaikuttanut eri alueisiin, kuten kulttuuriin, teknologiaan, talouteen ja jopa politiikkaan. Epäilemättä Maavoimat on ollut ratkaiseva tekijä nykyisessä elämisessämme ja ajattelussamme. Liity mukaan tähän Maavoimat:n tutkimiseen ja selvitä, miksi se on niin merkityksellinen maailmalle, jossa elämme.

Suomen Maavoimien Leopard 2A4 Lippujuhlan päivänä 2014

Maavoimat on asevoimien puolustushaara, johon kuuluvat useimmat mantereella toimivat yksiköt. Useimmat asevoimat erottavat maavoimat selkeästi merivoimista ja ilmavoimista.

Puolan Maavoimien sotilaita

Maavoimien jaottelua

Maavoimat ovat perinteisesti jakautuneet useisiin aselajeihin, joista tärkeimmät ovat jalkaväki, ratsuväki, tykistö, pioneeri, viesti sekä huolto. Aselajit voidaan lisäksi jakaa luonteensa mukaisesti taisteleviin, taistelua tukeviin ja huoltaviin.

Maavoimissa taistelevan osan muodostaa jalkaväki, jonka osiksi luetaan myös tukevina aselajina jalkaväkipataljoonissa myös kranaatinheittimistö ja panssarintorjunta. Prikaatitasolla jalkaväkipataljoonien taistelua tukevat siitä itsenäisinä osina kenttätykistö, ilmatorjunta, rannikkotykistö, pioneerit ja viesti.

Nykyisin ratsuväki on lähes kaikkien maiden maavoimista joko poistettu tai motorisoitu ja tykistö jaettu ilmatorjuntaan ja kenttätykistöön. Panssarijoukot eivät muodosta omaa aselajiaan vaan ovat osa jalkaväkeä kuten myös kranaatinheittimistö ja panssarintorjunta.

Monissa Nato-maiden asevoimissa, muun muassa Yhdysvalloissa, helikopterein varustettuja joukkoja nimitetään usein ratsuväeksi (engl. Air cavalry, ”Ilmaratsuväki”), kunnioittaen ratsuväen perinteitä ja kykyä saapua nopeasti taisteluun. Myös eräitä raskaita panssarijoukkoja lasketaan osaksi ratsuväkeä.

Huoltavan osan muodostaa huolto, jonka osia, huoltojoukkueita, huoltokomppanioita jne. kuuluu elimellisenä osana kaikkien taistelevien ja tukevien aselajien yksiköihin.

Maavoimat Suomessa

Pääartikkeli: Suomen maavoimat

Koko valtakunnan puolustaminen pohjautuu asevelvollisuuden kautta tuotettuun laajaan reserviin. Maavoimien kahdeksassa joukko-osastossa koulutetaan vuosittain noin 20 000 varusmiestä ja vapaaehtoista naista. Reservin osaamista ylläpitävissä kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain tuhansia reserviläisiä. Maavoimat tukee muuta yhteiskuntaa antamalla vuosittain yli 400 kertaa virka-apua muille viranomaisille. Maavoimat johtaa pääosan puolustusvoimien kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioista ja kouluttaa sekä varustaa kriisinhallintatehtäviin lähetettävät joukot.[1]

Maavoimien tehtävät: [1]

  1. Vastaa Suomen maa-alueen puolustamisesta.
  2. Tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa.
  3. Antaa ja vastaanottaa kansainvälistä apua.
  4. Osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan.

Maavoimien sodan ajan joukot muodostusvat operatiivista ja alueellisista joukoista, paikallisjoukoista sekä erikseen perustettavista joukoista. Joukkojen vahvuus on yhteensä 160 000 sotilasta.

Operatiiviset joukot

Operatiiviset joukot ovat hyvin varustettuja ja suunniteltu vaativiin liikkuviin taistelutehtäviin. Operatiivisiä joukkoja käytetään painopistetaisteluissa koko valtakunnan alueella.

Alueelliset joukot

Alueelliset joukot toimivat alueellisessa taistelutehtävissä tehtävän mukaisessa varustuksessa. Alueellisten joukkojen tavoitteena on tuottaa tappioita vastustajalle ja hallita tärkeimpiä alueita.

Paikallisjoukot

Paikallisjoukkojen tehtävänä on kohteiden suojaaminen, joukkojen perustaminen ja viranomaisyhteistyö. Paikallisjoukot ovat kevyesti varustettuja ja kattavat koko maan.

Maavoimien joukko-osastot

Maavoimien joukko-osastot toimivat sotilasläänien ja maavoimien komentajan alaisuudessa. Useimmat joukko-osastot koostuvat joukkoyksiköistä, jotka jakautuvat edelleen perusyksiköihin. Joukko-osaston komentaja on sotilasarvoltaan everstiluutnantti, eversti tai prikaatikenraali. Komentajalla on laajat valtuudet joukko-osaston palveluksen ja toiminnan järjestelyissä.[2]

Joukko-osastojen päätehtävä on kouluttaa puolustusvoimien rauhan ja sodan ajan joukkoja. Maavoimiin kuuluu yhteensä 14 joukko-osastoa, joista 12 on sotilasläänien johtamia. Maasotakoulu ja Utin jääkärirykmentti ovat suoraan maavoimien komentajan alaisuudessa.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Maavoimat. Maavoimat.fi.
  2. ↑ a b Maavoimien joukko-osastot Puolustusvoimat. Viitattu 10.7.2019.

Aiheesta muualla

Sota
Aikakaudet Sotatoimialueet Aseet Sodankäynnin tasot Taistelevat aselajit Tukevat aselajit Luetteloita Yleistä