Mahasyöpä

Nykymaailmassa Mahasyöpä on aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Politiikasta teknologiaan Mahasyöpä on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa ja synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Mahasyöpä on noussut ajankohtaisten keskustelujen keskeiseksi aiheeksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttamisen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Mahasyöpä:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin. Tavoitteena on tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä ilmiöstä, joka kiehtoo meitä niin paljon.

Adenokarsinooma mahassa

Mahasyöpä on mahasta lähtevä syöpäsairaus. Mahasyövän mahdollisia oireita ovat muiden muassa vatsakipu, oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. Tauti voi olla pitkään oireeton[1]. Ilmetessään oireet voivat olla petollisesti samanlaisia kuin hyvänlaatuisissa vaivoissa, esimerkiksi mahahaavassa.

Helikobakteerin on huomattu lisäävän mahasyövän riskiä jopa 2–6-kertaiseksi. Muita riskitekijöitä ovat tiettyjen vitamiinien puute, pilaantunut, savustettu tai hyvin suolainen ruoka[1], lihavuus ja korkea ikä. Myös tupakointi on mahasyöpäriskiä lisäävä tekijä.[2]

Mahasyöpä oli vielä vuoden 1960 paikkeilla Suomen yleisin syöpätauti, mutta sairauden ilmaantuvuus väheni nopeasti varsinkin länsimaissa. Esimerkiksi vuonna 2008 Suomessa sairastui mahasyöpään 701 henkilöä. Ilmaantuvuuden vaihtelu saman maankin sisällä voi kuitenkin olla niin suuri, että ympäristötekijöiden on päätelty olevan keskeisiä taudin synnyssä.[2] Mahasyövän ilmaantuvuus on korkein Kaukoidässä. Maailmanlaajuisesti mahasyöpä oli vuoden 2014 tiedon mukaan neljänneksi yleisin syöpä[3], mutta Suomessa se on pudonnut kymmenen yleisimmän syöpätaudin joukosta sekä miehillä että naisilla.[2] Ainoa mahasyövän parantamiseen tähtäävä hoitomuoto on leikkaus. Mahasyöpä voi olla perusteena täydelliselle tai osittaiselle mahalaukun poistoleikkaukselle eli gastrektomialle.[4]

23 prosenttia sairastuneista miehistä ja neljäsosa sairastuneista naisista on Suomessa elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta.[5] Länsimaita paljon korkeampia selviytymislukuja on saavutettu Japanissa, jossa on toteutettu laajoja seulontoja mahasyövän havaitsemiseksi varhaisvaiheissa.[6]

Noin 90–95 % mahasyövistä on adenokarsinoomia.[7] CDH1-geenin mutaatioiden aiheuttama perinnöllinen diffuusi mahasyöpä aiheuttaa noin 1–3 % kaikista mahasyöpätapauksista.[8]

Tunnettuja mahasyöpään sairastuneita

Lähteet

  1. ↑ a b Syöpäjärjestöt: Mahasyöpä
  2. ↑ a b c Mahasyövän muuttuva ennuste ja hoito Aikakauskirja Duodecim
  3. ↑ Characteristics of gastric cancer in Asia US National Library of Medicine
  4. ↑ The principles of the surgical management of gastric cancer US National Library of Medicine
  5. ↑ Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut
  6. ↑ Strategies for eliminating death from gastric cancer in Japan US National Library of Medicine
  7. ↑ What Is Stomach Cancer? American Cancer Society
  8. ↑ Hereditary Diffuse Gastric Cancer (HDGC) Johns Hopkins Medicine
  9. ↑ Ex-kansanedustaja Maarit Feld-Ranta on kuollut Yle Uutiset 28.11.2019
  10. ↑ Uutuuskirja: Mona-Liisa Nousiaisen syöpä saattoi oireilla jo kaksi vuotta ennen diagnoosia – kun musertava tieto tuli, lääkärikin meni kalpeaksi Iltalehti 30.9.2020 Viitattu 3.10.2020
  11. ↑ Rose-Marie Precht kuoli Ilta-Sanomat. 27.9.2000. Viitattu 23.10.2021.
  12. ↑ Heavylegenda Ronnie James Dio on kuollut Yle Uutiset 16.5.2010
  13. ↑ Muoti-ikoni ja miljoonaperijätär Gloria Vanderbilt on kuollut 95-vuotiaana Helsingin Sanomat 17.06.2019

Aiheesta muualla