Maja Hagerman

Nykyään Maja Hagerman on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla. Politiikasta terveyteen, muotiin ja teknologiaan Maja Hagerman on tullut toistuva keskustelunaihe. Mielipiteet tästä asiasta ovat erilaisia ​​ja polarisoituneita, mikä on synnyttänyt rikastuttavaa ja toisinaan kiivasta keskustelua. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia Maja Hagerman:stä ja sen vaikutuksista nykyiseen yhteiskuntaamme. Lisäksi analysoimme sen kehitystä vuosien varrella ja sen tulevaisuuden ennustetta. Epäilemättä Maja Hagerman on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja ansaitsee syvän ja perustellun pohdinnan.

Maja Hagerman.

Anna Maria (Maja) Hagerman (s. 3. helmikuuta 1960) on ruotsalainen journalisti, kirjailija ja televisiotuottaja. Nykyään hän toimii Helsingissä.

Elämä

Maja Hagerman on ohjaaja Helge Hagermanin ja Ingegärd o.s. Lövgrenin tytär sekä Lotta Hagermanin sisarpuoli. Ingegärd o.s. Lövgrenin isä oli rehtori Robert Lövgren. Hagermanin läpimurtoteos on Spåren av kungens män, jossa hän kertoo Ruotsin kristillistymisen ajasta. Yhdessä Claes Gabrielsonin kanssa hän TV-ohjelman Tusenårsresan (1999) sekä dokumentin Den keltiska gåtan (2002). Hänestä tuli Upsalan yliopiston historiallis-filosofisen tiedekunnan filosofian kunniatohtori vuonna 2012.

Kirjassaan Det rena landet (2006) Hagerman muistuttaa lukijaa siitä, miten Ruotsissa luotiin myyttiä puhtaasta germaanisesta rodusta vahvemmin kuin missään muualla, jopa enemmän kuin Natsi-Saksassa, ja miten Upsalan yliopistossa toimi vielä 1950-luvulla rotuhygienian laitos, joka julisti muun muassa suomalaiset ei-arjalaisiksi, harjoitti pakkosterilointeja ja pyrki saamaan koko Ruotsin kansan tehokkaasti vaalimaan omaa rodullista puhtauttaan ja erinomaisuuttaan.[1] Vuonna 2015 hän jatkoi aihepiirin käsittelyä julkaisemalla ruotsalaisen rotubiologin Herman Lundborgin elämäkerran Käraste Herman.[2]

Kirjat

  • Berättelser från utlandet (1982)
  • Några nedslag i Sveriges äldsta historia (1995)
  • Spåren av kungens män: Om när Sverige blev ett kristet rike i skiftet mellan vikingatid och medeltid (1996)
  • Tusenårsresan (yhdessä Claes Gabrielsonin kanssa, 1999)
  • I miraklers tid: Bland madonnor, stenhuggare och helgon i medeltida kyrkor (yhdessä Claes Gabrielsonin kanssa, 2003)
  • Det rena landet: Om konsten att uppfinna sina förfäder (2006)
  • Försvunnen värld: Om den största arkeologiska utgrävningen någonsin i Sverige (2011)
  • Käraste Heman: Rasbiologen Herman Lundborgs gåta (2015)

Lähteet

  1. ↑ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/17/rotuoppia-ruotsalaisittain
  2. ↑ Sonck, Fredrik: Först kom kulturrasismen, sedan rasbiologin. Hufvudstadsbladet, 24.1.2016, s. 28–29. Artikkelin verkkoversio. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla