Makonde
Nykyään Makonde on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Makonde:stä on tullut olennainen ongelma, joka vaikuttaa kaikenikäisiin, sukupuolisiin ja kulttuureihin. Alkuperäistään nykyhetkeen asti Makonde on ollut analyysin ja tutkimuksen kohteena eri aloilla ja tieteenaloilla, mikä on johtanut parempaan ymmärrykseen ja tietoisuuteen sen tärkeydestä. Tässä artikkelissa tutkitaan Makonde:n eri näkökohtia, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus nykyään ja sen merkitys nykymaailmassa.
| Makonde | |
|---|---|
| Muu nimi | kimakonde, chimakonde |
| Tiedot | |
| Alue |
 Tansania Mosambik |
| Puhujia | 1,340,000 |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä |
atlantinkongolaiset kielet voltankongolaiset kielet benuenkongolaiset kielet bantukielet |
| ISO 639-3 | kde |
Makonde[1] on Tansaniassa ja Mosambikissa puhuttu bantukieli.[2][3] Sitä puhuu Tansaniassa 980 000 ihmistä pääasiassa Mtwaran alueella. Mosambikissa makondella on 360 000 puhujaa Cabo Delgadon maakunnassa maan koillisosassa.[2] Makonden lähimmät sukukielet ovat jao, mwera ja machinga.[3]
Lähteet
- ↑ Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 3.10.2014.
- ↑ a b Lewis, M. Paul & Simons, Gary F. & Fennig, Charles D.: Makonde Ethnologue: Languages of the World, Seventeenth edition. Dallas: SIL International. Viitattu 3.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Hammarström, Harald & Forkel, Robert & Haspelmath, Martin & Nordhoff, Sebastian: Makonde Glottolog 2.3. Leipzig: Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology. Viitattu 3.10.2014. (englanniksi)