Malik ibn Anas
Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Malik ibn Anas:tä, joka on erittäin tärkeä aihe tänään. Malik ibn Anas on konsepti, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä politiikkaan, kulttuurin ja yhteiskunnan kautta yleensä. Seuraavilla riveillä analysoimme Malik ibn Anas:n eri puolia, sen merkitystä nykymaailmassa ja joitain sen ympärillä olevia kiistoja. Tämän artikkelin tarkoituksena on valaista Malik ibn Anas:tä ja tarjota yleiskatsaus, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen laajuuden ja seuraukset. Epäilemättä Malik ibn Anas on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee yksityiskohtaisen tutkimisen.
Malik ibn Anas (arab. مَالِك بن أَنَس, Mālik ibn ’Anas; 711–795), joka yleensä tunnetaan nimellä ”imaami Malik”, oli malikiittisen islamilaisen sunni-lakikoulukunnan perustaja. Hän oli pyhän šarialain neljästä suurimmasta imaamista järjestyksessä toinen. Hänen teostensa pohjalta syntyneen lakikoulukunnan seuraajia on nykyisin enemmän kuin ketään muita Abu Hanifan koulukuntaa lukuun ottamatta.[1]
Elämä
Islamilaisen perimätiedon mukaan Malik syntyi Medinassa. Hän oli tunnettu vilpittömyydestään, uskostaan, hurskaudestaan, jumalanpelosta ja oppineisuudestaan hadith-tieteissä. Hänen anteliaisuutensa oli legendaarista, samoin kuin hänen rakkautensa profeetta Muhammedia kohtaan. Kerrotaan, että hän ei noussut ratsaille Medinan rajojen sisällä, koska Muhammed oli haudattu sinne. Hänen hurskaudestaan kertoo, ettei hän koskaan ollut liian ylpeä sanomaan, ettei tiedä, eikä hän koskaan maininnut hadithia suorittamatta ensin rituaalipesua. Malikin kerrotaan joutuneen poliittisiin erimielisyyksiin kalifi al-Mansurin kanssa, minkä takia Medinan kuvernööri määräsi hänelle 70 ruoskaniskua.[1]
Muwatta Malik
|
Neljä suurinta sunni-imaamia |
|
Ahmad ibn Hanbal |
Väitetyn ikänsä puolesta Malikin hadith-kokoelma Muwatta eli ”kuljettu polku” on kaikkein varhaisin. Sitä ei kuitenkaan ole laskettu arvostettujen ”kuuden kirjan” joukkoon maliki-lakikoulukuntaa lukuun ottamatta, missä se korvaa Sunan Ibn Majahin. Muwattaan sisältyvät hadithit on melkein kaikki sisällytetty myös kokoelmaan Sahih al-Bukhari, joten Muwatta on siksikin voitu jättää kuuden kirjan ulkopuolelle. Imaami Shafi'in kerrotaan sanoneen, ettei Jumalan kirjan jälkeen mikään kirja maan päällä ollut luotettavampi kuin Malikin Muwatta.[1] Kokoelma jakautuu 61 osaan ja sisältää 1861 hadithia.[2]
Joseph Schachtin mukaan Muwatta ei ole suoraan Malikin tekemä, vaan se on koottu hänen oppilaittensa tekemistä muistiinpanoista. Sen voi katsoa edustavan Medinassa 700-luvun jälkipuoliskolla vallinneita šarialain käytäntöjä.[3] Schacht pitää Malikin lakiajattelua vähemmän edistyneenä kuin hänen irakilaisten aikalaistensa Kufassa, jotka seurasivat Abu Hanifan opetuksia. Malik nojautui vielä ”elävään traditioon” eli uskonoppineiden yksimielisyyteen. Tämän hän yhdisti uskonoppineiden omaan itsenäiseen järkeilyyn. Nämä olivat medinalaisen koulukunnan tunnuspiirteitä.[3] Malikiitit alkoivat oppineiden yleisen yksimielisyyden ohella vedota Medinan muinaisten oppineiden yksimielisyyteen, mikä vastasi perinteistä ideaa yksimielisyysperiaatteen alueellistamisesta.[4]
Katso myös
Lähteet
- Imaami Malik: Muwatta Malik sunnah.com. Viitattu 10.12.2020.
- Keller, Nuh Ha Mim (toim.): Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. ISBN 0-915957-72-8 Teoksen verkkoversio. (englanniksi) (arabiaksi)
- Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982. ISBN 978-0-19-825473-7 (englanniksi)