Nykymaailmassa Manaslu on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla, Manaslu:stä on tullut kiistattoman tärkeä aihe. Manaslu on herättänyt laajaa keskustelua ja herättänyt kiinnostusta eri alojen asiantuntijoissa Manaslu:n alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tässä artikkelissa tutkimme Manaslu:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Taloudellisista vaikutuksistaan sen rooliin nyky-yhteiskunnassa, Manaslu on tullut kiinnostava aihe niin tutkijoille, tutkijoille kuin uteliaillekin. Näillä sivuilla syvennymme Manaslu:n merkitykseen ja sen vaikutuksiin nykymaailmassa.
Sijainti |
Gorkhan piirikunta (itäosa) ja Manangin piirikunta (länsiosa), Gandakin vyöhyke, Läntinen kehitysalue, Nepal |
---|---|
Vuoristo | |
Korkeus merenpinnasta |
8 163 m |
Prominenssi |
3 092 m |
Suojelualue | |
Ensimmäinen nousu huipulle |
T. Imanishi ja Gyalzen Norbu 9. toukokuuta 1956. |
Koordinaatit |
---|
Manaslu on maailman kahdeksanneksi korkein vuori. Se sijaitsee Himalajan vuoristossa Nepalin Läntisellä kehitysalueella, Gandakin vyöhykkeellä, 61 kilometriä Gorkhan kaupungin pohjoispuolella. Myös Kutang-nimellä tunnetun vuoren huippu on 8 163 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
Nimi Manaslu tulee sanasta Manasa, joka on sanskritia ja tarkoittaa Hengen vuorta.
Ensimmäisen nousun sille tekivät T. Imanishi ja Gyalzen Norbu vuonna toukokuun 9. päivänä 1956.[1]
Manaslu on osa 1 663 km2 laajuista Manaslun suojelualuetta.
Paikalliset asukkaat kutsuvat Manaslua ”tappajavuoreksi”, koska yli 70 vuorikiipeilijää on menehtynyt sitä valloittaessaan. Kaikkia halukkaita ei päästetä kiipeämään vuorelle, vaan hakijoiden on täytettävä tarkat kriteerit.[2]