Manne Vuorinen

Nykymaailmassa Manne Vuorinen:stä on tullut toistuva ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Manne Vuorinen on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko päivittäisen elämän vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai vaikutuksensa vuoksi uusien teknologioiden kehitykseen. Muinaisista ajoista nykypäivään Manne Vuorinen on ollut tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia Manne Vuorinen:een ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutusta eri yhteyksissä. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Manne Vuorinen:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja historiassa.

Hiihtäjä Manne Vuorinen
Manne Vuorinen (vas.) ja Matti Raivio (oik.) huoltamassa välineitään Helsingissä 1928.

Manne Vuorinen (6. helmikuuta 1894 Karstula[1] – 1. toukokuuta 1966 Karstula) oli suomalainen Karstulassa asunut maanviljelijä ja maastohiihtäjä. Hän edusti kilpailuissa Karstulan Kivaa ja Karstulan suojeluskuntaa.[1]

Vuorinen aloitti kilpailu-uransa vuonna 1915 voittamalla Jyväskylässä Keski-Suomen mestaruuden 10 kilometrin hiihdossa. Vuonna 1919 hän voitti Suomen talvikisojen 60 kilometrin hiihdon. Vuonna 1922 hän voitti Tukholmassa Pohjoismaisissa kisoissa 30 kilometrin hiihdon.[1]

Suomen-mestaruuskilpailuissa Vuorinen on voittanut 30 kilometriltä kultaa vuonna 1920, hopeaa vuosina 1917 ja 1921 sekä 10 kilometriltä hopeaa vuonna 1923.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b c Manne Vuorinen. Sisä-Suomi 09.01.1927, nro 5, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
  2. ↑ Arponen, Antti O. & Hannus, Matti & Honkavaara, Aarne & Leinonen, Kimmo & Mäki-Kuutti, Tarmo & Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 125. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8

Aiheesta muualla