Mannerheiminpuisto

Tässä artikkelissa tutkimme Mannerheiminpuisto:n eri puolia tavoitteena tarjota lukijalle täydellinen ja yksityiskohtainen analyysi tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen vaikutuksen kautta yhteiskunnan eri osa-alueisiin, uppoudumme matkaan, jolla käsittelemme sen monia puolia. Yhdistämällä historiallista dataa, ajankohtaisia ​​teorioita ja konkreettisia esimerkkejä pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen, joka mahdollistaa perusteellisen ymmärryksen Mannerheiminpuisto:n merkityksestä nyky-yhteiskunnassa. Olipa kyseessä henkilö, käsite, päivämäärä tai mikä tahansa muu kiinnostava elementti, tavoitteenamme on tarjota lukijalle tarvittavat työkalut, jotta he voivat sukeltaa Mannerheiminpuisto:n kiehtovaan maailmaan ja ymmärtää sen merkityksen nykyään.

Tämä artikkeli käsittelee Turussa sijaitsevaa puistoa. Oulussa ja Seinäjoella on Mannerheimin puisto.
Mannerheiminpuisto kesäkuussa 2014.
Mannerheiminpuiston kahluuallas
Mannerheiminpuisto kuuluu Turun kansalliseen kaupunkipuistoon.

Mannerheiminpuisto (ruots. Mannerheimsparken) on Turun keskustan ruutukaava-alueella, VII kaupunginosassa sijaitseva puisto. Koko korttelin suuruista puistoa rajaavat Koulukatu, Puutarhakatu, Puistokatu ja Rauhankatu. Puisto on nimetty C. G. E. Mannerheimin mukaan marsalkan 75-vuotispäivän kunniaksi 1942,[1] ja siellä sijaitsee Mannerheimia esittävä patsas.[2] Puiston vieressä sijaitsee Mikaelinkirkko. Mannerheiminpuisto kuuluu Mikaelinkirkon ja Portsan puutalokortteleiden muodostamaan Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[3]

Rauhankadulla lapsuuttaan viettänyt Ensio Harni muisteli vuonna 1965, että vuoden 1915 paikkeilla silloin Pumppumäeksi kutsuttu kortteli oli puuton ja pensaaton ja täysin luonnontilassa.[4][5] Puiston istutukset aloitettiin samoihin aikoihin, ja useiden muiden sen ajan puistojen mukaisesti Mannerheiminpuisto oli jaettu kahdenlaisiin alueisiin: leikille ja liikunnalle varattuihin aukioihin sekä istutuksiin ja nurmikenttiin.[6]

Mannerheiminpuiston kunnostussuunnitelma valmistui vuonna 2012. Suunnitelman toteuttamiseen arveltiin tuolloin päästävän aikaisintaan vuonna 2013.[7]

Kesäyönä 2009 Mannerheiminpuistossa puukotettiin kuoliaaksi 53-vuotias mies. Tapaus selvisi vasta seitsemän vuotta myöhemmin.[8]

Lähteet

  1. ↑ Mikko Laaksonen & Juri Nummelin: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 185. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013. ISBN 9789525805352
  2. ↑ Veikko Leppänen (1918–1969) ja Aarne Ehojoki (1913–1998): Marsalkka C. G. E. Mannerheimin muistomerkki 6.10.2008. Turun kaupunki. Viitattu 23.7.2013.
  3. ↑ Port Arthurin puutalokorttelit ja Mikaelinkirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  4. ↑ Harni, Ensio: Muistoja Rauhankadulta, Suomen Turku 3/1965 s. 22.
  5. ↑ Salomaa, Allan:Käsiteharhoja Portsan pojan koulutiellä, Suomen Turku 4/1972, s. 19.
  6. ↑ Viheralueohjelma 2006-2015 11.5.2010. Turun kaupunki. Viitattu 23.7.2013.
  7. ↑ Mannerheiminpuiston kunnostus viipyy vielä ensi vuoteen. Turun Sanomat, 2.4.2012. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.7.2013.
  8. ↑ Härkönen, Rebekka: Mannerheiminpuiston murhaaja vetosi mielenterveysongelmiin Turun Sanomat. 15.9.2017. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 15.9.2017.

Aiheesta muualla