Maria Hammarénin mäki
Nykyään Maria Hammarénin mäki on aihe, josta on tullut merkittävä merkitys nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä Maria Hammarénin mäki:stä on tullut kiinnostava kohde monille ihmisille, koska sillä on suora vaikutus elämäntapaamme ja ympäristöömme. Se on aihe, josta on keskusteltu ja analysoitu eri näkökulmista, mikä on herättänyt kiistoja ja keskustelua yleisessä mielipiteessä. Tässä artikkelissa tutkimme Maria Hammarénin mäki:n eri puolia, syventyen sen alkuperään, kehitykseen ja seurauksiin nykyään. Saadaksemme kattavan kuvan tästä aiheesta esittelemme erilaisia näkemyksiä ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta. Epäilemättä Maria Hammarénin mäki on olennainen asia, joka ansaitsee käsitellä vakavasti ja objektiivisesti.
| Maria Hammarénin mäki | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||
| Sijainti | Tuhkimontie 8-10 00820 Helsinki | |||
| Asemakaava | N:o 4566 (30.6.1959) | |||
| Kaavoitus | Puistoalue | |||
| Pinta-ala | 5 973 m2 | |||
| Arkkitehti | Jorma Järvi | |||
Maria Hammarénin mäki (myös Tuhkimontien puisto, ruots. Maria Hammaréns backe) on yksi Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevista puistoista, joka on erillään sen länsipuolella sijaitsevasta suuremmasta, Roihuvuoren aluepuistojen kokonaisuudesta.
Sijainti
Puistoa kiertävät Tuhkimontie ja Roihuvuorentie. Puiston vieressä, länsipuolella on Roihuvuoren vesitorni, etelässä Porolahden peruskoulu, kirjasto sekä Kiikkujat-patsas. Matka puistosta linnuntietä Helsingin keskustaan Rautatientorille on noin 7 km ja tietä pitkin noin 10 km.
Lähellä olevia naapuripuistoja kilometrin säteellä:
- Leikkipuisto Tuhkimo
- Roihuvuoren Kirsikkapuisto
- Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha
- Valurin puisto
- Asentajanpuisto
- Herttoniemen kartanon puisto ja Herttoniemen kartano
- Porolahdenpuisto
- Vanhanväylän puisto
- Leppisaaren puisto
- Strömsinlahden puisto (Strömsinlahti, Strömsinlahden kartanon ja Mustapuron vieressä)
- Hiidenkirnujenrinne (Marjaniemen siirtolapuutarhan vieressä)
- Väinö Valveen puisto
- Kettupuisto
- Näätäpuisto
Historia
Puisto oli pitkään vailla virallista nimeä. Viheraluerekisterissä sitä nimitettiin Tuhkimontien puistoksi. Puisto sai nimensä 31. tammikuuta 2005 alueella asuneen maanviljelyä sekä kauppapuutarhatoimintaa harjoittaneen Maria Johanssonin (o.s. Hammarén 6.5.1867- 24.6.1960) mukaan, joka asui tällä mäellä lapsineen ja lastenlapsineen lähes sata vuotta. Tuhkimontien ja Roihuvuorentien välisellä alueella toteutettiin rakennusliike Saton aluerakennushanke, jonka suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi.[1] [2]
Vanha kaupungista alueelle johtava tie sivusi mäkeä, ja sitä on kutsuttukin aikanaan Hammarénin mäeksi (Hammaréns backe). Tie kulki pitkin nykyistä Jättiläisentietä, sivusi kyseistä mäkeä, jatkui nykyisen Tuhkimontien kohdalla ja sen jälkeen jokseenkin Roihuvuorentien nykyisellä linjalla kaartuen edelleen Tulisuontielle päin. Puistossa on säilynyt vanhan pihapiirin tuntua, vaikka kaikki rakennukset perustuksineen ovat hävinneet. Puiston halki kulkeva käytävä on vanhan pihatien paikalla. Vanhan suotuisan asuinpaikan maasto, koivikko ja vanhat männyt, omenapuu, syreenit (Syringa vulgaris), ja suopayrtit (Saponaria officinalis) ovat säilyneet. Myös vanha ruusupensas on säilynyt. Maastossa on vielä pari vanhan suuren männyn kantoa.
Alueella on myös kookkaita kiviä, joista yhteen Johanssonin suku on myös kaupungin luvalla kiinnittänyt muistolaatan esiäidilleen, joka edustaa sukunsa ohella myös alueen entistä enemmistöä, pienviljelijä- ja maanviljelijäväestöä. Muistolaatan eteen suvun jäsenten istuttama tuija saattaa kasvaessaan pahasti peittää kiven ja laatan.[3]
Nykypäivä
Maria Hammarénin mäki on osa Roihuvuoren nähtävyyksiä. Puiston läpi kulkee hiekkatie, jonka varrella on neljä puistopenkkiä. Puiston hiekkatien molemmat päät katkeavat suoraan ajorataan, eikä suojatiehen, kävelytiehen tai jalankulun ja pyöräilyn muuhun väylään. Tämä tulee ottaa huomioon puistossa liikkuessa tai sen ohi ajaessa ajoneuvolla. Puiston poikkeuksellinen jalankulun ja pyöräilyn toteutusmalli ei kuitenkaan sulje pois tieliikennelain antamia velvollisuuksia Tuhkimontiellä ajoneuvolla liikkuville, sen §23 ja §30 mukaan.[4]
Alueen puista valtaosa, noin 40, on rauduskoivuja, ja muita tunnettuja puita ovat vaahtera ja mänty. Nisäkkäistä oravat ja rusakot viihtyvät parhaiten alueella. Harvinaisempi vieras alueella on kettu. Puistossa on muistomerkkinä kiveen hakattu laatta. Puiston omistaa Helsingin kaupunki.
Pääosin puistoa käytetään läpikulkuun, mutta on myös paljon ihmisiä, jotka pysähtyvät puistossa istumaan hetkeksi. Roihuvuoressa on ihmisten lisäksi paljon koiria ja puistossa niitä tapaa päivittäin.
Puut ja kasvit
| Puut ja kasvit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Rauduskoivu (Betula pendula) | ||||
| Vaahtera (Acer platanoides) | ||||
| Mänty (Pinus sylvestris) | ||||
| Pihlajat (Sorbus) | ||||
| Tammi (Quercus robur) | ||||
| Pihasyreeni (Syringa vulgaris) | ||||
| Kissankello (Campanula rotundifolia) | ||||
| Vadelma (Rubus idaeus) | ||||
| Peltosaunio (Matricaria perforata) | ||||
| Kultapiisku (Solidago virgaurea) | ||||
| Kyläkarhiainen (Carduus crispus) | ||||
| Voikukka (Taraxacum officinale) | ||||
| Koiranputki (Anthriscus sylvestris) | ||||
| Maustekirveli eli kirveli (Anthriscus cerefolium) | ||||
| Seittitakiainen (Arctium tomentosum) | ||||
| Piharatamo (Plantago major) | ||||
| Vuohenputki (Aegopodium podagraria) | ||||
| Puna-apila (Trifolium pratense) | ||||
| Valkoapila (Trifolium repens) | ||||
Katso myös
Kuvia puistosta
-
Yleisnäkymä puistosta kesällä -
Auringon nousu marraskuussa 2007 -
Muistolaatta tai muistomerkki puiston kivessä -
Puiston hiekkatie ja puustoa kaakkoisreunasta kuvattuna luoteeseen -
Puiston muistolaatta -
Talvikuva Tuhkimontie 10:stä päin -
Näkymä puistoon suunnasta: Roihuvuorentie -
Piirretystä kartasta selviää Maria Hammarénin mäen puiston ja muistomerkin sijainti
Lähteet
- ↑ Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslista (Kohta 5) 2. joulukuuta 2004. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 26.11.2005. Viitattu 6.7.2008.
- ↑ Helsingin Kaupunki, 24.2.2005, Esittelylista, kaupunkisuunnittelulautakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ HERTTONIEMEN JA ROIHUVUOREN VIHERALUESUUNNITELMA 2006-2015, s. 51.
- ↑ Tieliikennelaki (30 § Varovaisuusvelvollisuus jalankulkua ja pyöräilyä kohtaan) 3.4.1981/267. Eduskunta. Arkistoitu 15.8.2013. Viitattu 20.7.2008.