Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Martti Komulainen:stä, joka on äärimmäisen tärkeä nykyisessä tilanteessa. Martti Komulainen on ollut keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla, ja sen merkitys on kiistaton nyky-yhteiskunnassa. Eri näkökulmista ja lähestymistavoista Martti Komulainen on herättänyt kiinnostusta ja pohdintaa, mikä kutsuu meitä syventämään sen tutkimista ja ymmärrystä. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme erilaisia Martti Komulainen:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Martti Enok Komulainen (s. 30. heinäkuuta 1912 Kajaani – 31. joulukuuta 1994 Helsinki) kapteeni (res.), TM (Helsingin yliopisto), pastori. Puoliso Rakel Alise Komulainen (o.s. Koskenranta). Kaksi lasta. Talvisodassa Komulainen toimi upseerina Kainuussa ja jatkosodassa pääosin Panssariprikaatin valistusupseerina jääkärikenraali Ruben Laguksen alaisena. Komulainen määrättiin jatkosodan päätyttyä 2. ye-upseerin tehtävään organisoimaan aseiden hajavarastointi (n.s. asekätkentä) Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin alueella, jonka palveluksessa Komulainen oli toiminut aiemmin. Eversti Matti Lukkarin kirjassa Asekätkentä on Komulaisen toiminnasta oma lukunsa. Hän oli Valpon vankina yhteensä 17 kk. Siviilityönsä Komulainen suoritti Lappeen seurakunnassa 1946-1976 ollen vuodesta 1956 lähtien seurakunnan kirkkoherra. Hän oli kokoomuksen valitsijamies vuoden 1956 presidentinvaalissa.