Marttilan vaakuna
Nykyään Marttilan vaakuna on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion, joka pyrkii ymmärtämään ja analysoimaan sitä eri näkökulmista. Sen vaikutus kattaa useita näkökohtia taloudesta kulttuuriin, ja sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti. Ajan myötä Marttilan vaakuna:stä on tullut erittäin relevantti ilmiö, joka on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja syviä pohdintoja. Tässä artikkelissa tutkimme tätä asiaa yksityiskohtaisesti ja tutkimme sen vaikutuksia ja seurauksia eri aloilla.
Marttilan vaakuna on Marttilan kunnan tunnus, joka on saanut aiheensa pitäjän vanhan kirkon suojeluspyhimyksestä Pyhästä Martista, jonka mukaan koko pitäjää alettiin myöhemmin kutsua Pyhän Martin pitäjäksi eli Marttilaksi. Itse kuva-aihe on peräisin kirkon vanhasta kirkonkellosta.
Vaakunan selitys kuuluu ”punaisessa, vihreätyviöisessä kilvessä ratsastava, viittaansa leikkaava Pyhä Martti, jonka alapuolella istuva kerjäläinen; kaikki kultaa”. Vaakunan on suunnitellut Ahti Hammar, ja Marttilan kunnanvaltuusto hyväksyi sen 1. joulukuuta 1955. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 17. heinäkuuta 1956.
Marttilan kunnantalon edustalla on pystytettynä Arto Ali-Eskolan Marttilan vaakunaan perustuva veistos.
Lähteet
- Suomen kunnallisvaakunat, s. 145. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3
- Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat I:11 Marttila Kansallisarkiston digitaaliarkisto.
- Marttilan nimihistoria Marttilan kunta. Arkistoitu 4.3.2007. Viitattu 16.11.2009.
- Marttilan vaakuna Marttilan kunta. Arkistoitu 4.3.2007. Viitattu 16.11.2009.
- Muut nähtävyydet Marttilan kunta. Arkistoitu 4.5.2014. Viitattu 20.5.2012.