Tässä artikkelissa käsittelemme ongelmaa Massaluku:stä, jolla on ollut suuri vaikutus yhteiskunnan eri puolille. Massaluku on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla, niin akateemisilla kuin ammatillisillakin alueilla. Vuosien varrella Massaluku on kehittynyt ja saanut merkitystä eri yhteyksissä, mikä on aiheuttanut merkittäviä muutoksia ihmisten vuorovaikutukseen ja toimintaan ympäristössään. Tämän artikkelin avulla tutkimme Massaluku:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykyään.
Massaluku (tunnus A) on atomin ytimessä olevien nukleonien lukumäärä eli protonien ja neutronien lukumäärien summa[1]. Massaluku ilmoitetaan alkuaineen nimen jälkeen tai merkitään yläindeksillä kemiallisen merkin vasemmalle puolelle. Esimerkiksi hiili-12:n (12C) massaluku on 12 ja sillä on 6 protonia sekä 6 neutronia.
Alkuaineen eri isotoopeilla on keskenään sama järjestysluku (Z), mutta eri massaluku. Toisin sanoen saman alkuaineen eri isotoopeilla on yhtä monta protonia ytimessään – neutronien määrä (N) sen sijaan vaihtelee.
Toisinaan myös järjestysluku merkitään näkyviin. Esimerkiksi kloori-35 merkitään . Merkintä tarkoittaa, että atomin massaluku on 35 ja sen järjestysluku eli protonien määrä on 17. Neutroneita atomissa on näin ollen 18.
Koska sekä protonin että neutronin massat ovat likipitäen yhden atomimassayksikön suuruiset, on jokaisen atomin massaluku samalla likiarvo sen atomimassalle. Tästä johtuu käsitteen nimikin. Ydinten sidosenergian vuoksi niiden todellinen massa kuitenkin poikkeaa jonkin verran massaluvusta, mutta tämä erotus, massaylijäämä, on harvoin suurempi kuin 0,1 atomimassayksikköä.