Matalan tason ohjelmointikieli

Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti aihetta Matalan tason ohjelmointikieli, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan asti Matalan tason ohjelmointikieli on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Tässä artikkelissa tarkastelemme Matalan tason ohjelmointikieli:n eri näkökulmia sekä sen merkitystä historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Lisäksi tarkastelemme tiettyjä näkökohtia, jotka auttavat ymmärtämään paremmin Matalan tason ohjelmointikieli:n tärkeyttä tänään sekä sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen. Valmistaudu uppoutumaan kiehtovaan matkaan Matalan tason ohjelmointikieli:n universumin läpi!

PDP-8/E-minitietokoneen etupaneeli, jossa olevilla kytkimillä voitiin ohjata konekielistä ohjelmaa.

Matalan tason ohjelmointikieli on ohjelmointikieli, joka on lähellä tietokoneen laitteistoa (käskykantaa) ja tarjoaa vain vähän tai ei lainkaan abstraktioita.[1][2] Esimerkkejä matalan tason kielistä ovat konekieli ja assembly.[2]

Konekieli on ensimmäisen sukupolven kieli ja assembly toisen sukupolven kieli.[3] Ensimmäisen ja toisen sukupolven kielissä ongelmanratkaisukeinot olivat tietokoneen käskykannan rajoittamia, kun taas kolmannen sukupolven kielissä ongelman ratkaisut voitiin ilmaista lähempänä ongelmatyypin kuvausta.[3]

Jatkumossa, jossa matalan tason kielet ovat "lähellä laitteistoa", korkean tason kielet ovat lähellä sitä, miten ihmiset ajattelevat.[4] Laitteiston abstraktiossa neljännen sukupolven kielien on sanottu olevan jo korkeimmalla tasolla.[5]

Ennen vuotta 1954 lähes kaikki ohjelmointi tehtiin konekielellä tai assemblyllä ja suuri osa ohjelmoijien työstä liittyi tuon ajan tietokoneiden rajoitteisiin.[6]

Lähteet

  1. ↑ Low Level Programming Language Computer Science Essay ukessays.com. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b Low level languages – machine code bbc.co.uk. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi) 
  3. ↑ a b Roger Clarke: A Contingency Approach to the Application Software Generations rogerclarke.com. 1991. Viitattu 4.2.2020. (englanniksi)
  4. ↑ David Chisnall: C Is Not a Low-level Language queue.acm.org. 30.4.2018. Viitattu 26.2.2020. (englanniksi) 
  5. ↑ Philip Howard: What makes a 5GL? 17.1.2007. The Register. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi) 
  6. ↑ John Backus: FORTRAN Session (PDF) Computer History Musem. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)