Matka kuuhun (vuoden 1929 elokuva)

Tässä artikkelissa tutkimme Matka kuuhun (vuoden 1929 elokuva):tä ja kaikkea sen mukana tulevaa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Matka kuuhun (vuoden 1929 elokuva) on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe eri alueilla. Kautta historian Matka kuuhun (vuoden 1929 elokuva):llä on ollut ratkaiseva rooli kulttuurien muodostumisessa, teknologioiden kehityksessä ja ideologioiden kehityksessä. Tutkimme sen merkitystä, sen merkitystä tänään ja miten se on merkinnyt historian kulkua. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisen näkemyksen avulla löydämme Matka kuuhun (vuoden 1929 elokuva):n merkityksen ja sen vaikutuksen nykymaailmassa.

Matka kuuhun
Frau im Mond
Ohjaaja Fritz Lang
Käsikirjoittaja Fritz Lang,
Thea von Harbou
Tuottaja Fritz Lang
Säveltäjä Willy Schmidt-Gentner
Konstantin Tschet
Kuvaaja Curt Courant,
Otto Kanturek
Pääosat Gerda Maurus,
Willy Fritsch
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Saksa
Tuotantoyhtiö Universum Film AG,
Fritz Lang Film
Levittäjä Universum Film AG
Netflix
Ensi-ilta 1929
Kesto 100 minuuttia
Alkuperäiskieli mykkä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Matka kuuhun (Frau im Mond) on Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkä tieteiselokuva, joka valmistui vuonna 1929. Lang käsikirjoitti elokuvan vaimonsa Thea von Harboun tarinan pohjalta. Se oli ensimmäinen kokoillan elokuva, joka käsitteli vakavasti avaruusmatkustamista, ja se oli Langin viimeinen mykkäelokuva.[1]

Lang oli haaveillut jo elokuvansa Metropolis kuvausten aikana elokuvasta, joka käsittelisi avaruudessa matkustamista.[2] Lang oli tutustunut vuonna 1927 tietokirjailija Willy Leyhyn, joka oli kirjoittanut joitakin kirjoja matkustamisesta raketeilla. Hän kehotti Langia ottamaan yhteyttä fyysikko Hermann Oberthiin, joka oli rakettiopin edelläkävijöitä. Oberth saapui Berliiniin syksyllä 1929 auttamaan elokuvanteossa.[3]

Lang halusi tehdä elokuvasta jälleen suuremman kuin edellinen pienibudjettinen Vakoilija. Hän käytti paljon aikaa ja rahaa suuren avaruusaluksen rakentamiseen. Lisäksi Kuun maisemien aikaansaamiseksi studiolle tuotiin rekkalasteittain hiekkaa Berliinin laitamilta.[4]

Oberth oli elokuvan pääasiallinen tieteellinen avustaja, vaikka Leykin oli mukana tuotannossa.[4] Kuvausten aikana Ufa-tuotantoyhtiö tuki taloudellisesti Oberthin tutkimustyötä.[5] Matka kuuhun osuu joissakin kuvauksissaan oikeaan, sillä elokuvassa esitetään Kuun ympärilennossa käytettävä kahdeksikkokuvio, avaruusaluksen matkustajien painottomuus ja ensimmäisen kerran myös nykyään alusten lähdössä käytetty lähtölaskenta kymmenestä alaspäin.[6]

Matka kuuhun oli Langin viimeinen elokuva Ufalle. Elokuvan tuotto teattereissa oli pettymys tuotantoyhtiölle. Lisäksi Ufa ja Lang ajautuivat kiistoihin elokuvan äänityksestä. Ufa olisi halunnut lisätä myöhemmin ääniefektit elokuvaan, mutta tähän Lang ei suostunut. Kiista johti lopulta Langin lähtemiseen Ufasta.[7]

Lähteet

  • McGilligan, Patrick: Fritz Lang: The Nature of the Beast. New York: St Martins Press, 1997. ISBN 0-571-19175-4
  • Ott, Frederick W.: The Films of Fritz Lang. New Jersey: Secaucus, 1979. ISBN 0-8065-0435-8

Viitteet

  1. ↑ Frau im Mond The Masters of Cinema. Eureka Entertainment Ltd.. Viitattu 7. huhtikuuta 2009. (englanniksi)
  2. ↑ Ott, s. 31
  3. ↑ McGilligan, s. 141
  4. ↑ a b McGilligan, s. 142
  5. ↑ McGilligan, s. 143
  6. ↑ McGilligan, s. 144
  7. ↑ McGilligan, s. 145

Aiheesta muualla