Matthew Flinders

Matthew Flinders
Henkilötiedot
Syntynyt16. maaliskuuta 1774
Donington, Lincolnshire, Englanti
Kuollut19. heinäkuuta 1814 (40 vuotta)
Lontoo, Englanti
Koulutus ja ura
Tutkimusalue hydrografia, kartografia
Näytä Wikidatasta tulevat arvot

Matthew Flinders (16. maaliskuuta 1774 Donington, Lincolnshire, Englanti19. heinäkuuta 1814 Lontoo, Englanti) oli englantilainen merenkulkija, tutkimusmatkailija ja tiedemies. Hän johti ensimmäistä Australian ympäri purjehtinutta retkikuntaa. Flinders käytti ensimmäisenä mantereesta Australia-nimeä.

Australian tutkimusretket

Flinders syntyi Doningtonissa Lincolnshiressä 16. maaliskuuta 1774. Hän liittyi 23. lokakuuta 1789 15-vuotiaana Britannian kuninkaalliseen laivastoon. Flinders teki matkan Tongalle ja Länsi-Intiaan ja palveli HMS Bellerophonilla. Hän lähti 1795 HMS Reliancella yliperämiehenä Uuteen Etelä-Walesiin. Hän tutki saapumisvuonna Georges River-valuma-aluetta, ja Norfolkinsaarelle tehdyn matkan jälkeen, maaliskuussa 1796, rannikkoa Port Jacksonin eteläpuolella. Hyväntoivonniemelle tehdyn matkan jälkeen, jolloin hänet ylennettiin luutnantiksi, Flinders osallistui helmikuussa 1798 Tasmanian pohjoispuolella sijaitsevien Furneauxsaarten tutkimiseen. Saman vuoden syyskuussa Flinders sai George Bassin kanssa tehtäväkseen todistaa lopullisesti, että Van Diemenin maa (Tasmania) oli saari, ja kiertää se. Seuraavan vuoden kesällä Flinders teki matkan Port Jacksonin pohjoispuolelle, jonka tarkoituksena oli lähinnä tutkia Moreton Bay -lahtea ja Hervey Bay -lahtea.

Kartta Flindersin Australian ympäripurjehduksesta

Palattuaan Englantiin hänet nimitettiin komentajaksi retkikuntaan, jonka tehtävänä oli tutkia perusteellisesti Terra Australisin rannikot ja etsiä läpikulkua mantereen poikki. Flindersin sanotaan olleen ensimmäinen, joka ehdotti alueelle nimeä Australia. Tutkimusretkikunta lähti Spitheadista heinäkuun 18. päivänä 1801. Tieteelliseen henkilökuntaan kuului kasvitieteilijä Robert Brown ja napaseuturetkeilijä John Franklin. Australian lounaisrannikolla sijaitseva Cape Leeuwin saavutettiin 6. marraskuuta ja King George Sound 9. joulukuuta. Flinders purjehti Ison Australian mutkan ympäri, tutkien sen itäpuolen saaria. Flinders löysi ja tutki Spencerinlahden ja St Vincentin lahden. Hän jatkoi rannikon tutkimista Bassinsalmen varrella ja kartoitti huolellisesti Port Phillipin. Port Jackson saavutettiin 9. toukokuuta 1802.

Flinders Australian 10 šillinkin setelissä (1961–1965)

Oltuaan Port Jacksonissa pari kuukautta Flinders lähti jälleen 22. heinäkuuta jatkamaan Australian ympäripurjehdusta. Hän tutki Isoa valliriuttaa huolellisesti. Retkikunta saavutti Carpentarianlahden koillissuuntaisen suun marraskuun alussa, ja seuraavat käytti kolme kuukautta lahden rantojen ja niitä reunustavien saarten tutkimiseen. Flinders sai Carpentarianlahden kartoituksen valmiiksi, ja sen jälkeen, kun hän oli käynyt Timorin saarella, hän purjehti Australian länsi- ja eteläosan ympäri, ja saavutti Port Jacksonin 9. kesäkuuta 1803. Huomattava osa retkikunnan jäsenistä menehtyi tauteihin, ja Flindersin terveys oli pahasti heikentynyt keripukin vuoksi.

Tieteelliset julkaisut

Palatessaan Englantiin vuonna 1803 Ranskan kuvernööri pidätti Flindersin Mauritiuksella. Vaikka Britannia ja Ranska olivat sodassa, Flinders uskoi työnsä tieteellisen luonteen takaavan läpikulun, mutta hän jäi vangituksi yli kuudeksi vuodeksi. Vangittuna hän kirjasi yksityiskohtaisia tietoja matkoistaan julkaisemista varten. Hänen työnsä tulokset julkaistiin kahdessa suuressa nelinumeroisessa niteessä, joiden otsikkona oli A Voyage to Terra Australis. Samana päivänä (19. heinäkuuta 1814), jona hänen teoksensa julkaistiin, Flinders kuoli neljänkymmenen vuoden ikäisenä. Teos käsitteli tutkimusretken tieteellisiä tuloksia erityisesti magnetismin, meteorologian, hydrografian ja merenkulun osalta. Flinders kirjoitti lisäksi teoksen Observations on the coast of Van Diemen’s land etc.

Flindersin mukaan on nimetty useita maamerkkejä, kouluja, sairaaloita ynnä muuta erityisesti Etelä-Australiassa.

Lähteet

  1. a b c d e Flinders, Matthew Encyclopaedia Britannica. 1911. Viitattu 03.05.2021.