Matti Nykänen (jääkäri)
Nykymaailmassa Matti Nykänen (jääkäri):stä on tullut yhä tärkeämpi. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella alalla, Matti Nykänen (jääkäri):stä on tullut keskeinen elementti, joka antaa sävyn elämämme eri osa-alueille. Ajan myötä Matti Nykänen (jääkäri):n merkitys on kasvanut, mikä on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Matti Nykänen (jääkäri):n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisuuksia. Lisäksi tutkimme, miten Matti Nykänen (jääkäri) on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutusta moniin nykyajan elämän osa-alueisiin.
Matti Nykänen (8. tammikuuta 1896 Lappajärvi – 26. kesäkuuta 1916 Latvia) oli suomalainen jääkäri. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka sai tulikasteensa Saksan itärintamalla Misse-joella vuonna 1916. Hän oli yksi niistä harvoista jääkäreistä, jotka Jääkäripataljoona 27 menetti tappioina itärintamalla.[1][2]
Perhe ja koulutus
Nykäsen vanhemmat olivat työmies Erkki Nykänen ja Anna Juhontytär. Nykänen kävi kansakoulun.[1][2]
Jääkärikausi
Nykänen työskenteli työmiehenä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 5. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, missä hän haavoittui pahasti kranaatin sirpaleista rumputulessa 25. kesäkuuta 1916. Hän menehtyi seuraavana päivänä saamiinsa haavoihin (verenvuotoon) Skrabben kenttäsairaalassa. Kuollessaan hän oli naimaton ja hänet haudattiin Skrabben luona olevaan sotilashautausmaahan.[1][2]
Kunniamerkit: 
Jääkärimerkki.
Lähteet
- Jernström, E., Jääkärit maailmansodassa. Sotateos Oy, Helsinki 1933.
- Suomen jääkärien elämäkerrasto. Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY, Porvoo 1938.
- Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa. Toim. Lars Westerlund. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004. ISBN 952-5354-48-2
- Suomen sotasurmat 1914–1922. Valtioneuvoston kanslia, 2001.