Tässä artikkelissa käsitellään Matti Petäjä:tä eri näkökulmista, jotta lukijat saisivat kattavan ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Asiaankuuluvia näkökohtia analysoidaan, esitellään oleellista dataa ja tarjotaan erilaisia mielipiteitä alan asiantuntijoilta. Matti Petäjä on aihe, joka herättää nyky-yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja uteliaisuutta, joten sen tutkimukseen on syytä syventyä ymmärtääkseen sen tärkeyttä ja vaikutuksia eri alueilla. Tämän artikkelin aikana tutkitaan Matti Petäjä:n eri puolia tarkoituksena tarjota lukijoille täydellinen ja rikastuttava yleiskatsaus tästä aiheesta.
Matti Petäjä | |
---|---|
![]() Matti Petäjän omakuva |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. tammikuuta 1912 Tampere |
Kuollut | 19. elokuuta 1995 (83 vuotta) Tampere |
Ammatti | taidegraafikko ja -maalari |
Puoliso |
1. 1934–1980 kuvanveistäjä Sisko Petäjä o.s. Himberg 2. 1982–1995 kotitalousopettaja Anja Petäjä o.s. Kuukankorpi |
|
Matti Kullervo Petäjä (12. tammikuuta 1912 Tampere − 19. elokuuta 1995 Tampere) oli suomalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko. Hän teki aluksi öljyvärimaalauksia ja siirtyi myöhemmin taidegraafikoksi. Hänet tunnetaan erityisesti puupiirtäjänä ja serigrafian uranuurtajana Suomessa.[1]
Matti Petäjä opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa, Turun piirustuskoulussa ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä Kungliga Akademien för de Fria Konsterna -akatemian taidekorkeakoulussa, Académie André Lhotessa ja Académie de la Grande Chaumièressa.[1] Hänen töitään oli ensimmäisen kerran näytteillä vuonna 1932 Turun Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä. Petäjän merkittävimpiin töihin kuuluvat monumentaalimaalaukset muun muassa Nekalan lastentalossa, Kaupin parantolassa ja Sampolan kansalaiskoulussa[1] sekä Kylmäkosken kirkon alttaritaulu.
Petäjälle myönnettiin vuonna 1964 Pro Finlandia -mitali.[2]