Tässä artikkelissa perehdymme Mauno Kivioja:een, aiheeseen, joka on viime aikoina herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tämä on tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion. Mauno Kivioja on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä, on ollut keskustelunaihe eri alueilla ja herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteisössä. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Mauno Kivioja:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Toivomme, että tämä artikkeli toimii hyödyllisenä ja valaisevana tietolähteenä kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita oppimaan lisää Mauno Kivioja:stä.
Mauno Kivioja (3. heinäkuuta 1941 Nokia – 3. joulukuuta 2018)[1] oli suomalainen kuvanveistäjä ja mitalien suunnittelija. Kivioja veisti paljon julkisia veistoksia kotikaupunkiinsa Nokialle ja Pirkanmaan alueelle.[2]
Kivioja opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1964–1968. Hän toimi opettajana oppikoulussa ja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hän toimi kuvanveiston lehtorina Kankaanpään taidekoulussa vuosina 1992–1993.[2]
Julkisia teoksia
- Aallot, Nokian uimahallin edusta, 1976[3]
- Diagnoosi, Nokian terveyskeskuksen edusta, 1978[3]
- Avautuminen, Kaukajärven lähikirjaston piha, Tampere, 1979[4]
- Kasvun kaari, Pieksämäen kaupungintalon rantapuisto, 1980[5]
- Prisma, Tampereen yliopiston Tietotalon edusta, Tampere, 1985 (2013 alkaen nykyisellä paikalla, alkuperäinen sijoitus Tampereen teknillisen yliopiston päärakennuksen edusta)[4]
- Pirkkalan Tiima, Pirkkala, 1985[6]
- Yhteiseltä pohjalta, Nokian kaupungintalo, 1987[3]
- Muisto elää / Karjala-muistomerkki, Karjalanpuisto, Tampere, 1999[4]
- Kestetty aika, Nokian lukion sisäänkäynti, 2003[3]
Kuvia julkisista teoksista
-
Aallot, 1976, Nokia.
-
Avautuminen, 1979, Tampere.
-
Diagnoosi, 1980, Nokia.
-
Kasvun kaari, 1980, Pieksämäki.
-
Motiivi, 1981, Nokia.
-
Prisma, 1985, Tampere.
-
Pirkkalan tiima, 1985, Pirkkala.
-
Wivi Lönnin muistolaatta, yhdessä
Aarre Aaltosen ja
Liina-Kristiina Aaltosen kanssa, 1986, Tampere.
-
Yhteiseltä pohjalta, 1987, Nokia.
-
Toipilas, 1990, Pirkkala.
-
Muisto elää, 1999, Tampere.
-
Erik Bryggmanin korkokuva, 1999, Tampere.
-
Kesytetty aika, 2003, Nokia.
-
Väinö Linna reliefi, 2004, Tampere.
-
Eeva Liisa Mannerin muistolaatta, 2005, Tampere.
-
Emil Aaltosen muistoreliefi, 2005, Valkeakoski.
-
Pitsienkeli, 2012, Nokia.
Lähteet