Max ja Moritz
Nykymaailmassa Max ja Moritz on aihe, joka kehittyy jatkuvasti ja herättää suurta kiinnostusta eri aloilla. Olipa kyse tieteen, kulttuurin, teknologian tai yhteiskunnan alalla, Max ja Moritz:stä on tullut vertailukohta ja jatkuva keskustelu. Ajan myötä siitä on tullut yksi tärkeimmistä julkisen asialistan aiheista, mikä on herättänyt miljoonien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Epäilemättä Max ja Moritz on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin yhteiskunnassamme. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Max ja Moritz:n tärkeimpiä puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Max ja Moritz on ilmeisesti opettavaiseksi tarkoitettu saksalainen kuvakertomus vuodelta 1865, jonka laati Wilhelm Busch. Se kertoo kahdesta kurittomasta pojasta, jotka eivät lakkaa tekemästä kepposia ja jotka jauhetaan lopulta jyviksi. Suomeksi kertomuksen riimitteli Kalle Väänänen.
Kertomus alkaa näin:
- Aina teot pahain lasten
- kerrotahan varta vasten.
- Tässäkin on poikaa kaks,
- toinen Morits, toinen Maks,
- joilta opin sana parhain
- unohtuvi liian varhain;
- neuvoille he virnistelee,
- aina muuta ajattelee.
Max ja Moritz edustaa eurooppalaista 1800-luvun kuvakertomusta, jota on pidetty modernin sarjakuvan eräänä edeltäjänä. Max ja Moritz itse oli vanhimman edelleen jatkuvan sarjakuvastripin, Rudolph Dirksin Kissalan poikien (Katzenjammer Kids), esikuva.
Aiheesta muualla
- Wilhelm Busch - Max und Moritz Projekti Gutenbergissä