Mayakielet

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Mayakielet, aihe, joka on ollut viime vuosina suuren kiinnostuksen ja keskustelun kohteena. Mayakielet on herättänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä, ja se on ollut lukuisten alan asiantuntijoiden tutkimuksen kohteena. Tämän artikkelin aikana aiomme analysoida perusteellisesti Mayakielet:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme Mayakielet:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta. Epäilemättä Mayakielet on ajankohtainen aihe, joka ansaitsee tarkastelun yksityiskohtaisesti, ja olemme varmoja, että tämä artikkeli tarjoaa tuoreen ja oivaltavan näkökulman samaan.

Mayakielet muodostavat kielikunnan, jonka maantieteellinen alue on Mesoamerikassa, Kaakkois-Meksikosta aina Hondurasiin saakka. Vaikka espanja on alueen nykyvaltioissa virallinen kieli, näitä yhteisestä kantakielestä polveutuvia kieliä puhuu näillä alueilla yli neljä miljoonaa mayaa. Vuonna 1996 Guatemala tunnusti 21 eri mayakieltä[1] ja Meksiko tunnustaa viisi muuta, joiden puhuma-alue ei ulotu Guatemalaan. Esikolumbiaanisina aikoina mayasivilisaation kehittämää mayojen kirjoitusjärjestelmää käytettiin usean eri mayakielen kirjoittamiseen, varsinkin klassiselta kaudelta (noin v. 250–900) lähtien.

Luokittelu

 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Mayakielten luokittelu (vuosiluvut viitteellisiä)
  • jukatek
mopan-Itza
itza
mopan
jukatek-lakantun
lakantun
jukatek
  • wastek
chicomuseltek
wastek
  • chol-tzeltal
chol
chol-chontal
chontal
chol
chorti
tzeltal
tzeltal
tzotzil
  • qanjobal-chuj
chuj
chuj
tojolabal
qanjobal
qanjobal
jakaltek (popti)
mocho
  • kiche-mam
kiche
qeqchi
poqomam
poqomchi
kaqchikel
sakapultek
sipakap
tzutujil
uspantek
mam
ixil
awakatek
ixil
mam
mam
tektitek

Ortografia ja ääntäminen

Mayakielten latinisointi perustuu espanjan kielen kirjoitussääntöihin. Tärkeimpiä sääntöjä:[2]

  • paino on yleensä viimeisellä tavulla
  • CH ääntyy /tš/
  • J ääntyy /h/
  • X ääntyy /š/

Lisäksi mayakielissä on useita glottaaliäänteitä, joita merkitään konsonantin yhteydessä apostrofilla: esim: k', q' ja tz'.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ http://hemisphereinitiatives.org/promise.htm#accord (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Peter Mathews: Dictionary of Maya Hieroglyphs : Orthography famsi.org. Viitattu 14.10.2014.

Aiheesta muualla