McLaren M7A

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa McLaren M7A:n kiehtovaan maailmaan. McLaren M7A on nykyään laajalti tutkittu ja keskusteltu aihe, koska sen vaikutukset kattavat yhteiskunnan eri osa-alueita. Sekä henkilökohtaisella että kollektiivisella tasolla McLaren M7A:llä on merkittävä vaikutus, jota on syytä tarkastella yksityiskohtaisesti. Tässä artikkelissa analysoimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on ehdotettu McLaren M7A:n ympärillä, sekä niiden merkitystä nykyajan kontekstissa. Käsittelemme historiallisia, kulttuurisia, tieteellisiä ja sosiaalisia näkökohtia tarjotaksemme kattavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan McLaren M7A:n jännittävään universumiin ja löydä sen vaikutus elämäämme!

McLaren M7A
Denny Hulme ajaa M7A-autolla kauden 1968 Yhdysvaltain osakilpailussa.
Denny Hulme ajaa M7A-autolla kauden 1968 Yhdysvaltain osakilpailussa.
Talli Yhdistynyt kuningaskunta McLaren
Suunnittelija(t) Yhdistynyt kuningaskunta Robin Herd[1]
Yhdistynyt kuningaskunta Gordon Coppuck[2]
Kuljettajat Uusi-Seelanti Bruce McLaren
Uusi-Seelanti Denny Hulme
Yhdysvallat Dan Gurney
Teknisiä tietoja
Renkaat G, D, F
Polttoaine Shell
Gulf
Runko Alumiini[3]
Moottori Ford–Cosworth V8
Alfa Romeo V8
Voimansiirto 5-vaihteinen manuaali[3]
Kilpailuhistoria
Debyytti Espanjan GP 1968
Kilpailuja 35
Voittoja 4
Paalupaikkoja 0
Nopeimpia kierroksia 0
Palkintosijoja 11
MM-pisteitä 88
Valmistajien
maailmanmestaruuksia		 0
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia		 0

McLaren M7A oli McLarenin Formula 1-auto, jota talli ja sen asiakastallit käyttivät sellaisenaan tai muunnoksina M7B, M7C ja M7D kausina 1968–1971.[4][5][6][7] Auto oli Robin Herdin viimeinen McLarenille suunnittelema auto ennen siirtymistään Cosworthille, minkä vuoksi hänen apunaan toimi Gordon Coppuck.[2][8] M7B-mallissa oli ponttonimaiset polttoainesäiliöt, M7C:ssä oli Formula 5000-sarjasta muokattu monokokki ja M7D:hen oli asennettu Alfa Romeon moottori.[9]

Vic Elfordin M7B-auto kauden 1969 Saksan osakilpailussa.
Bruce McLarenin M7C kauden 1969 Saksan osakilpailussa.

Bruce McLaren ajoi autollaan tallille ensimmäisen voiton Belgian osakilpailussa vuonna 1968.[10][11][12] Myös Denny Hulme voitti M7A-autolla ensin saman vuoden Italian ja Kanadan osakilpailut ja kaudella 1969 Meksikon osakilpailun.[13][14][15]

Tulokset

Väri Tulos
Kulta Voittaja
Hopea Toinen sija
Pronssi Kolmas sija
Vihreä Pistesijoitus
Sininen Maaliin pistesijojen ulkopuolella
Ei sijoittunut (NC)
Violetti Keskeytti (Kesk.)
Punainen Karsiutui (DNQ)
Esikarsiutui (DNPQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei startannut (DNS)
Vaaleansininen Vain harjoituksissa (PO)
Perjantain testikuljettaja (TD)
Tyhjä Kilpailu peruttiin (C)
Ei harjoituksissa (DNP)
Loukkaantunut tai sairas (Louk.)
Kilpailukiellossa (EX)
Ei saapunut (DNA)
Vetäytyi (WD)
Lihavoitu Paalupaikka
Kursivoitu Nopein kierros
† – keskeytys
ajoi yli 90 % kilpailupituudesta ja sai tuloksen.
Yläindeksi numero – Pistesijoitus sprinttikilpailussa
Power Stage -erikoiskokeella.
* – Fanboost
G – Nopein aika-ajon lohkovaiheessa
Vuosi Talli Moottori Renkaat Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Pisteet[a] Sijoitus
1968 Bruce McLaren Motor Racing Ford Cosworth
DFV 3.0
V8 		G RSA ESP MON BEL NED FRA GBR GER ITA CAN USA MEX 49[16] 2.[17]
Bruce McLaren Kesk. Kesk. 1 Kesk. 8 7 13 Kesk. 2 6 2
Denny Hulme 2 5 Kesk. Kesk. 5 4 7 1 1 Kesk. Kesk.
Anglo American Racers Dan Gurney Kesk. 4 Kesk.
1969 Bruce McLaren Motor Racing Ford Cosworth
DFV 3.0
V8 		G RSA ESP MON NED FRA GBR GER ITA CAN USA MEX 38[16] 4.[18][b]
Bruce McLaren 5 2 5 Kesk. 4 3 3 4 5 DNS Kesk.
Denny Hulme 3 4 6 4 8 Kesk. Kesk. 7 Kesk. Kesk. 1
Colin Crabbe
Antique Automobiles[20] 		Vic Elford 10 5 6 Kesk.
Team Lawson[21] D Basil van Rooyen Kesk.
1970 Bruce McLaren Motor Racing Alfa Romeo
3.0
V8 		G RSA ESP MON BEL NED FRA GBR GER AUT ITA CAN USA MEX 0 9.
Andrea de Adamich DNQ DNQ NC DNS
Nanni Galli DNQ
Ford Cosworth
DFV 3.0
V8 		Dan Gurney Kesk. 35[c] 5.[23]
Ecurie Bonnier Jo Bonnier DNQ Kesk.
Team Surtees[24] F John Surtees Kesk. Kesk. Kesk. 6
1971 Ecurie Bonnier Ford Cosworth
DFV 3.0
V8 		G RSA ESP MON NED FRA GBR GER AUT ITA CAN USA 10[d] 6.[25]
Jo Bonnier Kesk. DNQ DNS 10 16

Huomioita

  1. ↑ Tulokset laskettiin erikseen, jos tallin autossa oli kauden aikana eri moottorinvalmistaja.
  2. ↑ Kaudella 1969 Derek Bell ajoi Britannian osakilpailussa tallin Cosworth-moottorilla varustetulla nelivetoisella M9-autolla, jolla ei saatu pisteitä.[19]
  3. ↑ John Surtees ajoi yhden MM-pisteen M7C-autolla vuoden 1970 Hollannin osakilpailussa ja loput pisteet ajettiin McLarenin M14-autolla.[22]
  4. ↑ Pisteet ajettiin McLarenin M19-autolla.

Lähteet

  1. ↑ Taylor, Simon: Porridge with... Robin Herd Articles. Maaliskuu 2010. Motorsport Magazine. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  2. ↑ a b NOTICE OF DEATH - ROBIN HERD CBE (1939 - 2019) Obituaries. 7.6.2019. British Racing Drivers' Club (BRDC). Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  3. ↑ a b Melissen, Wouter: McLaren M7A Cosworth Specifications. 3.1.2013. Ultimate Car Page.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  4. ↑ McLaren M7A (Car Model) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  5. ↑ McLaren M7B (Car Model) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  6. ↑ McLaren M7C (Car Model) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  7. ↑ McLaren M7D (Car Model) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Cooper, Adam: March Formula 1 team co-founder Robin Herd dies aged 80 F1 News. 6.6.2019. Autosport.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Melissen, Wouter: McLaren M7C Cosworth Cars. 3.1.2013. Ultimate Car Page. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  10. ↑ McLaren M7A Cars. F1 Technical. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  11. ↑ 1968 Belgian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  12. ↑ McLaren inherits Spa victory ESPN. Arkistoitu 8.11.2018. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  13. ↑ 1968 Italian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  14. ↑ 1968 Canadian Grand Prix Results ESPN. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  15. ↑ 1969 Mexican Grand Prix Results ESPN. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  16. ↑ a b McLaren (Car Manufacturer) Cars. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  17. ↑ 1968 Constructor Standings Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  18. ↑ 1969 Constructor Standings Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Derek Bell Biography. Motor Sport Magazine. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  20. ↑ Antique Automobiles / Colin Crabbe Racing (Entrant) Entrants. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Team Lawson (Entrant) Entrants. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  22. ↑ 1970 Dutch Grand Prix Results ESPN. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  23. ↑ 1970 Constructor Standings Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  24. ↑ Team Surtees (Entrant) Entrants. ChicaneF1.com. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
  25. ↑ 1971 Constructor Standings Formula1.com. Formula One World Championship Limited. Viitattu 27.6.2019. (englanniksi)
Yhdistynyt kuningaskunta McLaren F1 Team

Tallipäällikkö:
Italia Andrea Stella

Kilpakuljettajat:
4. Yhdistynyt kuningaskunta Lando Norris · 81. Australia Oscar Piastri

Testikuljettajat:
Meksiko Pato O’Ward · Japani Ryō Hirakawa · Yhdistynyt kuningaskunta Will Stevens · Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Turvey

Formula 1 -autot:
M2B · M4B · M5A · M7A · M7C · M9A · M14A · M7D · M14D · M19A · M19C · M23 · M26 · M28 · M29 · M30 · M29F · MP4/1 · MP4/1B · MP4/1C · MP4/1E · MP4/2 · MP4/2B · MP4/2C · MP4/3 · MP4/4 · MP4/5 · MP4/5B · MP4/6M · MP4/6B · MP4/7A · MP4/8 · MP4/9 · MP4/10 · MP4/10B · MP4/10C · MP4/11 · MP4/11B · MP4/12 · MP4/13 · MP4/14 · MP4/15 · MP4-16 · MP4-17 · MP4-17D · MP4-18 · MP4-19 · MP4-19B · MP4-20 · MP4-21 · MP4-22 · MP4-23 · MP4-24 · MP4-25 · MP4-26 · MP4-27 · MP4-28 · MP4-29 · MP4-30 · MP4-31 · MCL32 · MCL33 · MCL34 · MCL35 · MCL35M · MCL36 · MCL60 · MCL38