Tämä artikkeli käsittelee aihetta Me käymme joulun viettohon, erittäin tärkeä kysymys, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion viime vuosina. Me käymme joulun viettohon on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä talouteen. Kautta tekstin analysoidaan Me käymme joulun viettohon:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastellaan mahdollisia ratkaisuja ja ehdotuksia Me käymme joulun viettohon:n asettamiin haasteisiin vastaamiseksi nykymaailmassa. Moniulotteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on tarjota lukijalle täydellinen ja päivitetty näkemys Me käymme joulun viettohon:stä, jotta voidaan edistää keskustelua ja ymmärrystä tästä ilmiöstä.
Me käymme joulun viettohon on Mauno Isolan sanoittama ja Martti Turusen säveltämä joululaulu.
Laulun kirjoittaja Mauno Isola, joka harrasti runoutta ja musiikkia, lauloi helsinkiläisessä mieskuorossa Laulu-Miehet. Kun kuoronjohtajaksi tuli vuonna 1933 säveltäjä Martti Turunen, näytti Isola hänelle kirjoittamiaan joulurunoja. Niistä Turunen vuonna 1934 sävelsi runon ”Me käymme joulun viettohon”.[1]
Ei tiedetä tarkalleen, milloin Isola kirjoitti runon, mutta mahdollisesti se tapahtui 1930-luvun alussa.[1] Laulu kertoo joulunvieton tavoista ja siitä, että joulukoristeiden, jouluruokien, runsaiden lahjojen ja kaiken turhuuden keskellä joulun todellinen sanoma unohtuu. Laulun neljäs, viimeinen säkeistö kuuluu: ”Oi ystävät, jos myöskin me, kuin tietäjämme nuo, veisimme kullan, mirhamin tuon rakkaan lapsen luo. Niin meille joulu maallinen, ois alku joulun taivaisen.”[2]
Laulun on levyttänyt vuonna 1958 Sulo Saarits Tauno Äikään säestäessä uruilla. Uudempia levytyksiä ovat tehneet muun muassa Jorma Hynninen (1984), Martti Talvela (1989), Cantores Minores poikakuoro (2000), Yölintu-yhtye (2008) ja Arja Koriseva (2012).[3]
"Me käymme joulun viettohon" on usein laulettu laulu Suomen kirkoissa järjestettävissä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa."[4][5]
Mielenkiintoinen sattuma on, että tasan 20 vuotta "Me käymme joulun viettohon" -laulun säveltämisen jälkeen, joulun alla 22. joulukuuta 1954, pilapiirtäjä Kari Suomalainen julkaisi Helsingin Sanomissa puhuttelevan piirroksen Joulukatu. Piirroksessa Helsingin Aleksanterinkatu vilisee joulupakettejaan kantavia ihmisiä, jotka eivät kiinnitä lainkaan huomiota porraskäytävässä seisovaan Jeesukseen; hän on vain kuokkavieraana omissa syntymäpäiväkesteissään.[1]