Nykymaailmassa Meiko on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä yhteiskunnassa. Ajan myötä Meiko:n merkitys on ilmeisesti noussut ratkaisevaksi eri alueilla henkilökohtaisesta ammatilliselle tasolle. Yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita oppimaan Meiko:sta ja sen vaikutuksista heidän elämäänsä. Siksi tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkea Meiko:een liittyvää sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Lisäksi analysoimme sen roolia eri yhteyksissä ja kuinka voimme sopeutua Meiko:n tuomiin muutoksiin. Valmistaudu lähtemään tutkimusmatkalle Meiko:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaamme!
Meiko | |
---|---|
![]() |
|
Valtiot | Suomi |
Paikkakunta | Kirkkonummi |
Koordinaatit | |
Järvinumero | 81.061.1.007 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 42,9 m [1] |
Rantaviiva | 9,4 km [2] |
Pinta-ala | 1,06 km² [2] |
Tilavuus | 0,0046 km³ [2] |
Keskisyvyys | 4,35 m [2] |
Suurin syvyys | 9,45 m [2] |
|
Meiko on Kirkkonummella sijaitseva kirkasvetinen järvi. Järven vedenlaatu on pysynyt erinomaisena, koska sitä ympäröivä alue on asumatonta ja veden kuormitus on hyvin vähäistä. Ilmansaasteista johtuva happamoituminen uhkaa kuitenkin järveä. Uiminen on sallittua muualla paitsi Meiko-järven vedenottamon läheisyydessä. Eläinten uittaminen on kiellettyä koko järvessä[3].
Meiko ja sitä ympäröivät maa-alueet ovat Natura 2000 -aluetta ja Meiko itse on suojeltu vesilain nojalla.[4] Vesialue on Myllykylän ja Överbyn kylien osakaskuntien omistuksessa.
Meiko (81.061.1.007) kuuluu Estbyån valuma-alueeseen (81.061), joka on kolmannen jakovaiheen vesistöalue Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistössä. Meiko on Estbyån alueen laajin vakavesi Humaljärven jälkeen ennen Djupströmiä ja Vaipoa. Se on Estbyån alueen luoteisia vakavesiä. Alueeseen kuuluvat myös Meikon ja Humaljärven välissä sijaitsevat metsäjärvet, kuten Immerlampi ja Korsolampi.[5]