Melchior Teschner

Nykymaailmassa Melchior Teschner:stä on tullut erittäin tärkeä ja laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Olipa kyse hänen vaikuttavista saavutuksistaan, kiistanalaisista toimistaan ​​tai historiallisesta merkityksestään, Melchior Teschner on kiinnittänyt yleisön huomion monin eri tavoin. Vuosien varrella Melchior Teschner on ollut intensiivisen tarkastelun ja tutkimuksen kohteena, minkä ansiosta asiantuntijat ja harrastajat voivat tutkia sen monia puolia ja ulottuvuuksia. Tässä artikkelissa perehdymme Melchior Teschner:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja vaikutuksia tämän päivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla löydämme Melchior Teschner:n merkityksen ja vaikutuksen jokapäiväiseen elämäämme ja koko maailmaan.

Teschnerin säveltämän virren "Valet will ich dir geben" ensipainos

Melchior Teschner (29. huhtikuuta 1584 Fraustadt, nyk. Wschowa, Sleesia – 1. joulukuuta 1635 Oberpritschen, Sleesia) oli saksalainen kirkkomuusikko, säveltäjä, filosofi ja teologi.

Elämä

Teschner opiskeli filosofiaa, musiikkia ja teologiaa Frankfurt an der Oderin yliopistossa, ja hänen opettajanaan toimi mm. Bartholomeus Gesius. Tescher oli muutaman vuoden kanttorina ja opettajana Schmiegelin (puol. Smigiel) kaupungissa vuodesta 1605. Sitten hän jatkoi opintojaan Wittenbergissä, mahdollisesti myös Helmstedtissä, ja oli sitten vuodesta 1609 pappina Fraustadtissa (nyk. Wschowa, Puolassa). Vuodesta 1614 kuolemaansa saakka hän toimi pappina Oberpritschenin kaupungissa (Przyczyna Górna).[1]

Hänen teoksistaan tunnetaan parin laulusävellyksen ohella vain yksi koraali, jonka hän kirjoitti hautajaisvirttä ”Valet vill ich dir geben” varten, jonka hänen työtoverinsa, pappi Valerius Herberger oli kirjoittanut ruton raivotessa Fraustadissa. Virttä varten hän kirjoitti kaksi sävelmää, joista toinen jäi elämään ja levisi monina muunnelmina. Sävelmä tunnetaan Saksassa edelleen hautajaisvirren sävelmänä, mutta muualla se on liitetty useisiin eri aiheisiin teksteihin.[2] Johann Sebastian Bach on käyttänyt Teschenrin sävelmää muutamassa kantaatissaan.[1]

Teschnerin koraali suomenkielisissä virsi- ja laulukirjoissa

Suomen ev. lut. kirkon virsikirja

8; Nyt tahdon käydä vastaan (Paul Gerhardt 1653, suom. Elias Lönnrot 1874, uud. komitea 1984)
98 Jo nousit haudastasi (Benjamin Schmolck 1715, suom. Julius Krohn 1880)
452 Jo Herran armopöytä (Kurt Rommel 1967, suom. Anna-Maija Raittila 1984)

Ruotsin kirkon virsikirja

84 Nyt kääntyy sydämemme (Edward A. Welch, 1889, suom. Anna-Mari Kaskinen 1996)
177 Herralle laulakaamme, kun aamu uusi on (Johan O. Wallin 1812, suom. Per Boreman, Lauri Pohjanpää 1946, uud. suom. Pekka Kivekäs 1995)
238 Nyt vuorten huippuun tiellä (Jacob Arrhenius Ps. 121 pohjalta 1694, suom. v: n 1701 virsikirjaan. uud. Pekka Kivekäs 1984, 2001)
316 Pois sammuu päivän kulta (Laurentius Laurentii 1700, suom. Per Boreman 1946, Jaakko Haavio 1949, uud.suom. Pekka Kivekäs 1995)
553 Kun kanssani on Herra (Paul Gerhardt 1653, suom. William Snell 1968, uud. suom. Niilo Rauhala)
616 On taivaan kaupungissa (Johan O. Wallin 1814, suom 1828,uud. suom. Per Boreman 1946, Jaakko Haavio 1949, Pekka Kivekäs 1997)

Cantemus[3]

238 Jo nousit haudastasi (Benjamin Schmolck 1715, suom. Julius Krohn 1880)

Seurakunta laulaa[4]

182 Nyt kunnia ja valta (Theodulph Orleansilainen , suom. Olavi Rouhe 1997)

Lähteet

  1. ↑ a b Melchior Teschner (Hymn-Writer, Composer) bach-cantatas.com. Viitattu 16.2.2020.
  2. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Psalmerna 1-204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 236. Visby: Wessmans, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6
  3. ↑ Cantemus Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja. Helsingin hiippakunnan liturginen toimikunta, Katolinen tiedotuskeskus, 2012. ISBN 978-952-9627-71-4
  4. ↑ Seurakunta laulaa. Kirjatoimi, 2001. ISBN 951-629-430-8