Tällä hetkellä Melkola:stä on tullut yhteiskunnan yleinen kiinnostava aihe. Ilmestymisestään tai löytöstään lähtien Melkola on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, mielipiteitä ja tutkimuksia sen merkityksestä, tärkeydestä ja seurauksista. Kautta historian Melkola on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteyksissä tieteen ja teknologian alalta kulttuuri- ja sosiaalialalle. Tässä artikkelissa tutkimme Melkola:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä eri aloilla sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Melkola on kylä Vaskiolla, Luoteis-Salossa. Melkolan keskusalue sijaitsee Pitkäojantien varrella Halikonjoen laaksossa, mutta suuri kyläalue jatkuu luoteeseen aina Kumioon saakka.
Valtaosa Melkolasta on mäkistä metsämaata ja suota. Suurimmat tilat ovat Melkola ja Saarimäki kylän eteläosassa ja luoteessa Kannisto. Melkolan etelä- ja pohjoisosat ovat suhteellisen tasaista viljelysmaata. Kylän etelärajana on Halikonjokeen laskeva Alustaoja syvässä uomassaan.
Melkolasta on löydetty kivikautinen asuinpaikka. Itse kyläkin on ollut jo kauan asutettuna, sillä se on luokiteltu verokirjoissa vanhimman asutuksen kantakyliin. Isojako toteutettiin vuosina 1780–1781, mutta sillä ei ollut vaikutusta kylän rakenteeseen, sillä kylässä oli vain Melkolan kantatila sekä pari torppaa. Välillä Melkola on toiminut Wiurilan kartanon ulkotilana.