Melodika
Tässä artikkelissa perehdymme Melodika-aiheeseen ja siihen, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Melodika on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja herättänyt keskustelua ja kiistoja sen vaikutuksista. Vuosien varrella Melodika on kehittynyt ja sopeutunut nykymaailman muutoksiin ja vaikuttanut kaikkeen politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja viihteeseen. Tämän analyysin avulla tutkimme erilaisia Melodika:een liittyviä näkökohtia ymmärtääksemme sen tärkeyden ja merkityksen nykyään.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Melodika on eräs 1950-luvulla markkinoille tullut koskettimistollinen puhallinsoitin, jonka ääniala on tyypillisesti kaksi tai kolme oktaavia. Ääni muodostuu suukappaleen kautta puhallettavan ilman virtauksesta painetun vapaalehdykkäkielen lävitse koskettimia painettaessa. Äänenmuodostus instrumentin sisällä tapahtuu samalla tavalla kuin harmonikassa, jonka ääntä melodikan ääni myös muistuttaa.
Melodikoja valmistetaan erityyppisiä, joista yleisin on tenorimelodika.lähde? Sopraano- ja alttomelodikat ovat ohuempia ja koskettimisto niissä on usein erilainen. Myös bassomelodikoja on olemassa. Melodikat valmistetaan lähes poikkeuksetta muovista, minkä ansiosta instrumentin hinta on alhainen. Suurin valmistaja, Hohner, toi instrumentin ensimmäisenä markkinoille. Muita valmistajia on muun muassa Samick. Eri valmistajilta on ilmestynyt melodikan kaltaisia puhallinsoittimia eri nimillä, esimerkiksi Yamahalta pianica.
Varhaisimpiin melodikaa musiikissaan käyttäneisiin artisteihin kuuluu muun muassa jamaikalainen reggae-muusikko Augustus Pablo. Rock-yhtye R.E.M. on käyttänyt melodikaa kappaleissaan Find the River ja Boy in the Well, joista jälkimmäisessä on melodikasoolo.
Aiheesta muualla
- Melodicas.com -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)