Merenkulku

Tämä artikkeli käsittelee Merenkulku:tä, aihetta, joka on tullut erittäin tärkeäksi viime aikoina. Merenkulku on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion vaikutuksensa ja merkityksensä vuoksi yhteiskunnan eri osa-alueilla. Kautta historian Merenkulku on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on synnyttänyt erilaisia ​​tulkintoja ja lähestymistapoja tähän aiheeseen. Tässä mielessä on tärkeää analysoida Merenkulku:tä useista näkökulmista, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutus eri alueilla. Siksi tämä artikkeli esitetään, jonka tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Merenkulku:stä ja tarjota olennaista tietoa lukijalle, joka on kiinnostunut syventymään tähän kiehtovaan aiheeseen.

Konttialus

Merenkulku tarkoittaa vesitse tapahtuvaa tavaroiden ja henkilöiden kuljetusta.

Historia

Pääartikkeli: Merenkulun historia

Jo antiikin Kreikassa argonauttien ja hellenismin kaudella rakennettiin suuria laivoja, joita käytettiin muun muassa kaupankäyntiin.[1] Viikingit kuuluivat aikansa taitavimpiin merenkulkijoihin.[2] Merenkulku liittyi myös löytöretkiin, joita Eurooppalaiset tekivät muun muassa Amerikan mantereille.[3] Merenkulku on ollut olennainen osa myös napaseutujen tutkimuksessa.[4]

Liikennöintityypit

Linjaliikenteessä olevat laivat kulkevat tiettyjen etukäteen ilmoitettujen satamien välillä säännöllisin väliajoin riippumatta siitä, saadaanko täysi lasti vai ei. Esimerkkejä linjaliikenteestä ovat mm. matkustajalaivoilla ajettavat linjat.

Hakurahti- eli tramppiliikenne on taas sitä, että alus tilataan kulloinkin tietylle matkalle, ja liikennöinti riippuu siitä, saako alus lastia vai ei. Tramppiliikenteessä ei ole yleensä kiinteitä reittejä, vaan alus kuormataan lähtösatamassa ja rahdin määräsatamaan tuotuaan alus lähtee lastin purkamisen ja uuden lastin kuormaamisen jälkeen toiselle rahtausmatkalle, joka suuntautuu usein muualle kuin edelliseen lähtösatamaan.

Sopimusliikenteessä sovitaan tietyn tavaraerän kuljettamisesta ostajalle; kuten hiili, vilja, kontti, paperi tai selluloosa. Sopimusliikennettä voidaan pitää linjaliikenteen muotona, sillä lähtö- ja määräsatamat ovat aina samat. Tosin sopimusliikenteessä ei yleensä käytetä tiukkoja aikatauluja kuten linjaliikenteessä. Tramppiliikenteestä sopimusliikenne poikkeaa siten, että sopimusliikenne saattaa kestää pitkiäkin aikoja sitoen tietyt alukset samalle reitille.

Lähteet

  • Brodie, Peter: Commercial shipping handbook. (3rd edition) London: Lloyd’s of London Press, 1999. ISBN 1-85978-696-0 (englanniksi)
  • Juhani Vainio (editor): International Conference on Maritime Terminology. (Maritime terminology : dictionaries and education : proceedings of the Second International Conference on Maritime Terminology) Turku: University of Turku, 2000. ISBN 951-29-1864-1 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Michael Lahanas: Part 1 Ancient Greek Ships. Viitattu 7.5.2023.
  2. ↑ Viikinkilaivat 2023. Rosalan viikinkikeskus Oy. Viitattu 7.5.2023.
  3. ↑ Lyhyt Yhdysvaltojen historia wuorikoski.fi. Arkistoitu 7.5.2023. Viitattu 7.5.2023.
  4. ↑ Paluu Koillisväylälle 4.1.2019. Yle. Viitattu 7.5.2023.