Merihirviö
Nykymaailmassa Merihirviö on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Merihirviö on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, markkinoiden merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka ei lakkaa yllättämästä ja luomaan trendiä. Merihirviö:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt jatkuvaa kiinnostusta yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Merihirviö:n vaikutusta ja merkitystä analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään.
Merihirviö tarkoittaa tieteelle tuntematonta suurikokoista merieläintä tai myyttiä sellaisesta. Merenkulkijat ovat pelänneet merihirviöitä jo ammoisista ajoista. Niitä lisättiin usein karttoihin koristeiksi. Alkujaan myös jotkin valaat, airokalat ja jättiläiskalmarit olivat merihirviöitä, sillä niistä ei tiedetty juuri mitään. Jättiläismustekalat saattoivat upottaakin pienikokoisia laivoja ja valaiden syöksemä höyrypatsas toi mieleen lohikäärmeen.
Nykyajan suosituimpia merihirviöitä ovat joutsenliskot. Tällaisia asuu kansanperinteen mukaan sisämaavesistöissäkin, esimerkiksi Loch Nessin hirviö.
Muutamia merihirviöitä: Kraken[1], Iku-Turso[2] , hippokamppi, Skylla ja Kharybdis, valaskala eli cetus, merimunkki tai -piispa, merenneito, merikäärme, Leviatan, Ceto eli Keto, Cadborosaurus willsi eli Caddylähde?.
-
Piirros Cape Annissa Massachusettsissa vuonna 1639 nähdyksi ilmoitetusta merikäärmeestä. -
1800-luvun piirros merikäärmeestä.
Lähteet
- Leikola, Anto: Seireenejä, kentaureja ja merihirviöitä : myyttisten olentojen elämää. Helsinki: Tammi, 2002. ISBN 951-31-2372-3
Viitteet
Aiheesta muualla
- Vaarallinen merihirviö Raippaluodon vesillä puoli vuosisataa sitten, Suomen Kuvalehti, 27.03.1934, nro 13-14, s. 42, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot