Meromorfinen funktio

Tässä artikkelissa tutkimme Meromorfinen funktio:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Meromorfinen funktio on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena pitkään, ja sen vaikutus ulottuu monenlaisiin yhteyksiin. Kulttuurista politiikkaan Meromorfinen funktio on jättänyt jälkensä kaikkiin nykyelämän osa-alueisiin. Seuraavilla sivuilla tarkastelemme, kuinka Meromorfinen funktio on muokannut havaintojamme, käyttäytymistämme ja ihmissuhteitamme, ja pohdimme sen roolia nykymaailman muokkaamisessa.

Meromorfinen funktio on kompleksimuuttujan funktio , joka on analyyttinen lukuun ottamatta erillisiä erikoispisteitä, jotka ovat funktion napoja[1] eli pisteitä, joissa se saa arvon ääretön ja joiden ympäristössä funktiolla on potenssisarjakehitelmä, jossa on vain äärellinen määrä negatiiviseksponenttisia termejä. Meromorfisella funktiolla on näin ollen erikoispisteensä ympäristössä kehitelmä

missä on positiivinen kokonaisluku. Jokainen meromorfinen funktio voidaan esittää kahden holomorfisen funktion osamääränä. Tällöin nimittäjän nollakohdat ovat funktion navat.

Lähteet

  1. Saff, Edward B. & Snider, Arthur David: ”6.7. IThe Argument Principle and Rouché's Theorem”, Fundamentals of Complex Analysis Engineering, Science, and Mathematics, s. 335. Pearson, 2014. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Väisälä, Kalle: Matematiikka IV. (141, 10. painos) Espoo: Otakustantamo, 1986 (1965). ISBN 951-671-087-5
  • Lehto, Olli: Funktioteoria I–II. Helsinki: Limes ry, 1985 (1980). ISBN 951-745-077-X