Messier 71

Nykymaailmassa Messier 71 on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Johtuipa sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa, sen vaikutuksesta ihmisten jokapäiväiseen elämään tai vaikutuksestaan ​​ammattialalla, Messier 71:stä on tullut keskeinen osa useilla alueilla. Messier 71 on osoittanut olevansa laajaa yleisöä kiinnostava aihe tieteellisen alan merkityksestä populaarikulttuuriin vaikuttamiseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Messier 71:n monia puolia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa.

Messier 71
Historia
Löytäjä Philippe Loys de Chéseaux
Löytöpäivä 1746
Muut nimet M71, NGC 6838
Ominaisuudet
Tyyppi pallomainen tähtijoukko (?)
Etäisyys 4.0 kpc[1]
Koko 7 kaariminuuttia[2]
Ikä 9-11 miljardia vuotta[3]
Havaitseminen
Tähdistö Nuoli
Rektaskensio 19 h 53.8 min[4]
Deklinaatio 18° 46'[4]
Suhteellinen kirkkaus +8,3[2]

Messier 71 (M71, NGC 6838) on Nuolen tähdistössä sijaitseva tähtijoukko, jonka Philippe Loys de Chéseaux löysi vuonna 1746. Charles Messier lisäsi sen luetteloonsa vuonna 1780. Joukko sijaitsee 13 000 valovuoden päässä Maasta ja se on noin 27 valovuoden levyinen.

Joukkoa pidettiin pitkään erityisen tiiviinä avoimena tähtijoukkona, koska siltä puuttui pallomaiselle tähtijoukolle ominainen keskustiivistymä. Lisäksi joukon tähdet sisälsivät normaalia enemmän raskaita alkuaineita, ja siitä ei ollut havaittu pallomaisten joukkojen tyypillisiä tunnusmerkkejä, RR Lyrae -tyyppisiä muuttuvia tähtiä. Nykyaikaisilla fotometrian menetelmillä joukosta on kuitenkin saatu määritetty tarkka Hertzsprungin–Russellin kaavio, jossa erottuu lyhyt RR Lyrae -tähtien horisontaalinen haara. Noin 9-11 miljardin vuoden ikäisenä joukko on pallomaiseksi tähtijoukoksi varsin nuori, mikä selittää viivan lyhyyden ja siten muuttuvien tähtien vähyyden joukossa. Nykykäsityksen mukaan joukko määritelläänkin harvaksi pallomaiseksi joukoksi.

M71:n suhteellinen kirkkaus on 8,3, joten sen havaitsemiseen tarvitaan kiikari, ja kohtalaisella kaukoputkella kohteesta erottuu yksittäisiä tähtiäkin.

Lähteet

  1. ↑ Harris, W.E.: A Catalog of Parameters for Globular Clusters in the Milky Way. Astronomical Journal, 10/1996, nro 112, s. 1487.
  2. ↑ a b Henriksson, Riku; Mäkelä, Veikko: Messierin kohteet. URSA, 2000. ISBN 952-5329-04-6
  3. ↑ Salaris, M.; Weiss, A.: Homogeneous age dating of 55 Galactic globular clusters. Astronomy and Astrophysics, 06/2002, nro 388, s. 492-503.
  4. ↑ a b SIMBAD Astronomical Database Centre de Données astronomiques de Strasbourg. Viitattu 28. tammikuuta 2007.

Aiheesta muualla


Nuolen tähdistö (Sagitta) » luettelo tähdistä, luokka
Tähdetδ Sge A, δ Sge B, α Sge, β Sge, ζ Sge, η Sge, 13 Sge, 11 Sge, 1 Sge, ε Sge, S Sge, 15 Sge, 18 Sge, 9 Sge, 2 Sge, U Sge, θ Sge, 3 Sge, θ Sge
Eksoplaneetat
Messierin luettelo
M1 | M2 | M3 | M4 | M5 | M6 | M7 | M8 | M9 | M10 | M11 | M12 | M13 | M14 | M15 | M16 | M17 | M18 | M19 | M20 | M21 | M22 | M23 | M24 | M25 | M26 | M27 | M28 | M29 | M30 | M31 | M32 | M33 | M34 | M35 | M36 | M37 | M38 | M39 | M40 | M41 | M42 | M43 | M44 | M45 | M46 | M47 | M48 | M49 | M50 | M51 | M52 | M53 | M54 | M55 | M56 | M57 | M58 | M59 | M60 | M61 | M62 | M63 | M64 | M65 | M66 | M67 | M68 | M69 | M70 | M71 | M72 | M73 | M74 | M75 | M76 | M77 | M78 | M79 | M80 | M81 | M82 | M83 | M84 | M85 | M86 | M87 | M88 | M89 | M90 | M91 | M92 | M93 | M94 | M95 | M96 | M97 | M98 | M99 | M100 | M101 | M102 | M103 | M104 | M105 | M106 | M107 | M108 | M109 | M110