Messilän kartano

Nykymaailmassa Messilän kartano:stä on tullut erittäin tärkeä ja monia ihmisiä kiinnostava aihe. Messilän kartano on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, tieteellisen vaikutuksensa tai kulttuurialan merkityksensä vuoksi aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, jotka ovat tuoneet valoa Messilän kartano:een liittyviä eri näkökohtia, mikä on mahdollistanut sen merkityksen paremman ymmärtämisen ja arvostamisen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti kaikkia Messilän kartano:een liittyviä näkökohtia tavoitteenamme tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Messilän kartanon rakennus vuodelta 1910 (4.2.2006)

Messilän kartano on perustettu 1630-luvulla ja se sijaitsee Hollolan Messilässä Vesijärven rannalla. Kartanon päärakennus on rakennettu 1910.

Messilän leirintäalue asuntovaunuineen talvella

Nykyaika

Nykyään kartano on lomakeskus, jossa talvisin harrastetaan laskettelua. Kokonaisuuteen liittyy myös pienvenesatama leirintäalueineen. Laskettelun edellyttämä yöpyminen on mahdollista itse tuoduissa asuntovaunuissa leirintäalueella.

Kokonaisuuteen kuuluu myös 18-reikäinen golfkenttä sekä kuntopolun varrella sijaitseva Pirunpesäksi kutsuttu kalliohalkeama.

Hevostallitoiminta Messilässä loppui vuonna 2012.

Historiaa

Ensimmäiset merkinnät Messilän eli Tiirismaan kylän alueesta ovat vuodelta 1403. Vuonna 1634 kolme taloa yhdistettiin Messilän kartanoksi.[1] Hollolan pitäjän käsiteollisuus keskittyi Messilään 1800-luvun alkupuolella. Siellä toimi verkatehdas, nahkatehdas, saha, mylly, värjäys-, kutomo- ja satulasepän liikkeet ja tilalla valmistettiin huonekaluja. Tilan viiden mäkituvan asukkaat olivat huonekalupuuseppiä. Viimeiset Messilässä tehdyt huonekalut valmistuivat 1910-luvulla. 1800-luvun loppupuolella Tiirismaan huipulle suunniteltiin matkailijoille näkötornia ja tilalla myytiin ruokaa ja virvokkeita. Vuonna 1969 tila luopui karjataloudesta keskittyen lomakeskukseksi.[1]

Vuosina 1799–1930 tila oli jaettuna kahteen osaan, Ylöstaloon ja Alestaloon.

  • Ylöstalon omistajat: Karl Henrik Polón 1799–1818 (Kaarle Henrik Polón, Kaarlo Henrik Polón), Magnus Polón 1819–23, Israel Grenman 1824–38 (Israel Kaapronpoika Grenman), Israel Grenman (Israel Israelinpoika Grenman) 1838-59 ja tämän leski Eeva Liisa –1869, hänen vävynsä Juho Kustaa Söyring 1870–1910 ja tämän leski Ida –1918[2]
  • Alestalon omistajat: Kaarle Kaarlonpoika Polón 1799–1811 (Kaarlo Polón, Karl Polón), Kaarle Juhana Polón 1811–1822 (Kaarlo Juhana Polón), Hans Henrik Polón 1822–1854 (Hannu Henrik Polón), Kaarlo Polón 1854–1882 (Karl Polón), 1882→ edellisen tytär Maria (synt. 1843) ja aviomiehensä Johan Reinhold Melander (1844–1886), (Marian omistuksen pituudesta ei tietoa)[2]

1789 Ruotsin kuningaskunnan valtiopäivillä talonpoikaissäädyn edustajana Hollolan tuomiokunnasta oli Kalle Polon, 1789.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Iltanen, Jussi: Suomen 100 Kartanot, s. 109. Karttakeskus, 2011.
  2. ↑ a b Kysy.fi Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 19.7.2016.

Aiheesta muualla

Hollola
Kyliä ja paikkoja
Luonto
Nähtävyyksiä ja tapahtumia
Liikenne
Muuta