Nykymaailmassa Messinesin taistelu on yhä tärkeämpi ja merkityksellisempi aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Messinesin taistelu:stä on tullut aihe, joka vaikuttaa ihmisiin kaikilla elämänaloilla ja kaiken ikäisillä. Olipa kyseessä henkilökohtainen, työ tai sosiaalinen, Messinesin taistelu:stä on tullut tänään kiinnostava ja keskustelunaihe. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää tutkia täysin Messinesin taistelu:een liittyvät näkökohdat, ymmärtää sen vaikutus ja analysoida mahdollisia ratkaisuja ja tulevaisuuden näkymiä. Tässä artikkelissa käsitellään Messinesin taistelu:n eri puolia tavoitteena tarjota laaja ja täydellinen näkemys tästä meitä niin paljon huolestuttavasta aiheesta.
Messinesin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa ensimmäistä maailmansotaa | |||||||
Messinesin taistelu
| |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Vahvuudet | |||||||
9 divisioonaa |
5 divisioonaa | ||||||
Tappiot | |||||||
17 000 |
25 000 | ||||||
|
Messinesin taistelu käytiin ensimmäisen maailmansodan länsirintamalla 7.–14. kesäkuuta 1917 saksalaisten ja brittien välillä. Taistelussa britit valtasivat Messinesin harjanteen, mikä valmisteli Ypresin kolmatta taistelua.
Vuodesta 1915 lähtien kenraali Herbert Plumerin johtamat britit olivat kaivaneet miinatunneleita saksalaisten linjojen alle. Nivellen offensiivin epäonnistumisen jälkeen Ranskan maavoimat kärsi taistelutahdon puutteesta, ja britit saattoivat ryhtyä aiempaa itsenäisempiin operaatioihin.[1]
Miinat räjäytettiin kello 3:n jälkeen aamuyöllä 7. kesäkuuta. Yhteensä miinat sisälsivät noin puoli miljoonaa kiloa TNT:tä. Samaan aikaan britit aloittivat voimakkaan tykistötulituksen saksalaisten tykistöpattereita vastaan. Miinat ja tykistön toiminta mahdollistivat Messinesin harjanteen valtauksen pimeyden turvin ja siedettävillä tappioilla.[1]