Tämä artikkeli käsittelee aihetta Metoikit, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri piireissä. Metoikit:stä on tullut vertailukohta nykyisessä keskustelussa, ja sen merkitys on kiistaton nykyajan kontekstissa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkitaan Metoikit:n eri puolia sen historiallisesta alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Sen vaikutusta eri alueilla tarkastellaan sekä sen vaikutuksia yhteiskunnan eri sektoreihin. Lisäksi esitellään erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Metoikit:stä, tarkoituksena tarjota kokonaisvaltainen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Metoikit (m.kreik. μέτοικοι, métoikoi) olivat antiikin Ateenassa asuvat vieraspaikkakuntalaiset. Useimmat heistä olivat kreikkalaisia, mutta heidän joukossaan oli myös barbaareja, kuten foinikialaisia ja fryygialaisia.[1] Heitä oli ehkä puolet varsinaisten kansalaisten lukumäärästä, eli noin 20 000.
Metoikkeja koskivat samat velvollisuudet kuin kansalaisia, mutta he maksoivat myös erillistä veroa (metoikion). Metoikit eivät saaneet omistaa taloja eivätkä maata. He palvelivat Ateenan armeijassa raskasaseistettuna hopliitteina, kevytaseistettuina tai laivastossa. Metoikit toimivat pääasiassa käsiteollisuuden ja kaupankäynnin piirissä.[1]
Perikleen vuonna 451 eaa. säätämän lain mukaan metoikkinaisen ja ateenalaisen miehen lapsilla ei ollut kansalaisoikeutta. Metoikille saatettiin antaa kansalaisoikeus.lähde?