Metsäkansan kirkko on aihe, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Rikas ja monipuolinen historia on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena eri alueilla. Metsäkansan kirkko on herättänyt ennennäkemätöntä kiinnostusta sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme Metsäkansan kirkko:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää paremmin tätä ilmiötä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Metsäkansan kirkko | |
---|---|
Metsäkansan kirkko kesällä 2012. |
|
Sijainti | Aaltosentie, Metsäkansa, Valkeakoski |
Koordinaatit | |
Seurakunta | Sääksmäen seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1938 |
Suunnittelija | Jaakko Tähtinen |
Materiaali | tiili |
Istumapaikkoja | 200 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Metsäkansan kirkko on Valkeakosken Sääksmäen Metsäkansan kylässä sijaitseva suorakaiteinen rapatusta tiilestä 1938 rakennettu pitkäkirkko. Kirkon alttarisyvennys erkanee kuoripäädystä runkohuonetta kapeampana. Toiselta pitkältä sivulta taas ulkonee matala siipirakennus ja sisäänkäynnin päätyharjalla on isokokoinen kattoratsastaja. Korkeat ikkunat ovat kaaripäätteiset lukuun ottamatta alttarisyvennyksen sivuikkunaa. Ulkokatot ovat satulakattoja, sisällä on puinen taitekatto.[1] Kirkon lahjoitti ja rakennutti synnyinkyläänsä vuorineuvos Emil Aaltonen. Kirkon suunnitteli tamperelainen arkkitehti Jaakko Tähtinen. Aaltonen lahjoitti myös kirkon urut, alttaritaulun ja erillisen kellotapulin kellot. Kirkon hankkimista varten perustettu rukoushuoneyhdistys lahjoitti kirkon seurakunnalle 1972.[2] 11-äänikertaiset urut valmisti Kangasalan urkutehdas 1939, alttaritaulu on jäljennös Bartolomé Esteban Murillon Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävästä maalauksesta.[1]