Michael Wolgemut

Nykymaailmassa Michael Wolgemut on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja josta on tullut laajan yhteiskunnan kiinnostuksen kohde. Syntymisestään lähtien Michael Wolgemut on herättänyt keskustelua, pohdintaa ja uteliaisuutta eri alueilla, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkemyksiä. Ajan myötä Michael Wolgemut on kehittynyt ja saanut erilaisia ​​vivahteita, ja siitä on tullut ilmiö, joka läpäisee jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Siksi on aiheellista käsitellä perusteellisesti ja tyhjentävästi Michael Wolgemut:n ympärillä olevia eri näkökohtia ja tutkia sen alkuperää, vaikutuksia ja vaikutuksia ympäristöön, jossa se toimii. Tässä mielessä tämä artikkeli pyrkii sukeltamaan Michael Wolgemut:n jännittävään universumiin, analysoimaan sen monia puolia ja tarjoamaan panoraamanäkemyksen, joka rikastuttaa tietoa tästä jännittävästä aiheesta.

Albrecht Dürerin maalaama muotokuva Michael Wolgemutista.
Luurankojen tanssi, Schedel’sche Weltchronik sivu 261, vuodelta 1493.

Michael Wolgemut (myös Wohlgemut tai Wohlgemuth) (1434–1519) oli saksalainen taidemaalari ja puupiirtäjä. Hän asui Nürnbergissä ja sai siellä taidekasvatusta isältään ja Hans Pleydenwurffilta.[1] Pleydenwurffin tavoin Wolgemut omaksui flaamilaistaiteen lievästi karheasävyisenä mutta maneerista vapaana[2]. Vuonna 1473 hän sai haltuunsa Pleydenwurffilta jääneen työpajan.[1] Pajassa tehtiin paljon alttarikaappeja, joista yksi on vuosina 1476–1479 tehty Zwickaun Marian kirkon pääalttari sekä n. 2000 puupiirrosta H. Schedelin teokseen Schatzbehalter[3] (1493)[1]. Wolgemutin oppilaisiin kuului mm. Albrecht Dürer[3]. Zwickaun Marian kirkon pääalttarin ja Schatzbehalterin kuvituksen ohella Wolgemutin päätöihin kuuluu hänen yhdessä Pleydenwurffin kanssa tekemänsä kuvitus teokseen Schatzbehalter[1].

Lähteet

  1. ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, osa 10 vuodelta 1965, palsta 83
  2. ↑ Otavan Suuri Ensyklopedia, s. 911
  3. ↑ a b Facta, osa 10 vuodelta 1976, palsta 768