Mihail Clodt von Jürgensburg
Tässä artikkelissa tutkimme Mihail Clodt von Jürgensburg:tä eri näkökulmista ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen merkitystä nykyään. Mihail Clodt von Jürgensburg on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa ja herättänyt keskustelua ja kysymyksiä sen vaikutuksista. Näillä sivuilla tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä avataksemme tilaa pohdiskelulle ja oppimiselle Mihail Clodt von Jürgensburg:n ympärillä. Tämän artikkelin alkuperästä sen kehitykseen nyky-yhteiskunnassa pyritään tarjoamaan panoraamanäkemys, joka kutsuu pohtimaan ja kriittiseen analyysiin.
Paroni Mihail Konstantinovitš Clodt von Jürgensburg (ven. Михаил Константинович Клодт фон Юргенсбург, Mihail Konstantinovitš Klodt fon Jurgensburg; 11. tammikuuta 1833 (J: 30. joulukuuta 1832) Pietari – 29. toukokuuta (J: 16. toukokuuta) 1902 Pietari) oli venäläinen realistinen maisemamaalari.
Mihail Clodt syntyi vapaaherralliseen Clodt von Jürgensburgin perheeseen. Hänen isänsä Konstantin Clodt oli Venäjän ensimmäinen puukaivertaja ja hänen setänsä Peter Clodt von Jürgensburg oli kuuluisa venäläinen kuvanveistäjä. Mihail Clodt von Jürgensburgin sisko oli Suomeen asettunut kulttuurivaikuttaja Elisabeth Järnefelt, ja hän oli näin muun muassa taidemaalari Eero Järnefeltin eno.
Hän oppi piirtämään Pietarin Kaivosinstituutissa, sitten Keisarillisessa taideakatemiassa vuosina 1851–1858. Saatuaan kultamitalin hänelle myönnettiin kolmivuotinen apuraha maalauksen opiskeluun Ranskassa, Sveitsissä ja Italiassa, mutta hän palasi matkoiltaan vuoden kuluttua. Hän valitti, etteivät ulkomaalaiset maisemat inspiroineet häntä ja että ranskalainen ja italialainen maalauskoulukunta on venäläistä huonolaatuisempaa. Palaamisensa jälkeen Clodt sai luvan käyttää loput apurahoistaan Venäjällä matkusteluun.
Vuonna 1863 Clodt sai tunnustusta teoksestaan Iso tie syksyllä. Jopa korkeammat ylistykset hän sai teoksestaan Kynnöksellä (1872) ja Metsätie puolenpäivän aikaan (1878). Tarkkailijat ylistivät hänen omistautumistaan venäläiselle maisemalle, yksityiskohtien huomioimiselle ja hänen teostensa stereoskooppisuutta. Toisaalta suosittu taidekriitikko Vladimir Stasov näki monissa Clodtin teoksissa pikkumaista naturalismia ja "orjallista todellisuuden seuraamista". Esimerkkinä tällaisesta teoksesta hän piti teosta Lehmät juomassa (1879). Niin omistautumisellaan venäläiselle maisemalle ja pikkumaisessa naturalismissaan Clodt oli todennäköisesti Ivan Šiškinin edeltäjä.
Mihail Clodt oli Vaeltajien perustajajäsen, mutta Vaeltajat eivät pitäneet häntä yhtenä omistaan. Se johtui osittain Clodtin terävästä kritiikistä ja erityisesti sen vuoksi, että hän piti professuurinsa Keisarillisessa taideakatemiassa (1871–1886). Kritisoituaan erityisen terävästi Arhip Kuindžia Clodt pakotettiin katkaisemaan välinsä Vaeltajiin. Pian hän vetäytyi myös Taideakatemiasta.
Clodt ei maalannut mitään arvokasta 1870-luvun jälkeen. Puoliksi sokea ja taloudellisesti murtunut taiteilija kuoli vuonna 1902.
Teoksia
-
Iso tie syksyllä, 1863 -
Pellolla, 1872 -
Iltanäkymä kylästä. Orjolin kuvernementti, 1874 -
Metsätie puolenpäivän aikaan, 1878 -
Lehmät juomassa, 1879 -
Volga Simbirskin lähellä, 1881
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mihail Clodt von Jürgensburg Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
