Nykymaailmassa Mihail Nikolajev on edelleen perustavanlaatuinen ja kiehtova aihe, joka herättää niin tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Mihail Nikolajev:n merkitys ilmenee eri alueilla lääketieteestä teknologiaan, politiikan ja kulttuurin kautta. Kautta historian Mihail Nikolajev on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena, mikä on osoittanut sen merkityksellisyyden ja vaikutuksen yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Mihail Nikolajev:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen tavoitteenaan tarjota kattava näkemys tästä kiehtovasta ja jatkuvasti muuttuvasta aiheesta.
Mihail Jefimovitš Nikolajev | |
---|---|
Михаил Ефимович Николаев | |
![]() |
|
Sahan tasavallan 1. presidentti | |
Seuraaja | Vjatšeslav Štyrov |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. marraskuuta 1937 Öktöm, Ordžonikidzen ulus, Jakuuttien ASNT, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto (nykyään Hangalassin ulus, Sahan tasavalta, Venäjä)[1] |
Kuollut | 4. elokuuta 2023 (85 vuotta) |
|
Mihail Jefimovitš Nikolajev (Михаил Ефимович Николаев, 13. marraskuuta 1937 Öktöm, Jakuuttien ASNT – 4. elokuuta 2023[2][3][1]) oli sahalainen poliitikko ja Sahan tasavallan ensimmäinen presidentti.
Nikolajev valmistui Omskin valtiollisesta eläinlääketieteellisestä instituutista vuonna 1961 ja työskenteli tämän jälkeen eläinlääkärinä Žiganskin raionin alueella (nykyinen Edjigeenin uluus. Vuosina 1961–1975 hän työskenteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nuorisojärjestössä Komsomolissa. Vuosina 1975–1979 hän toimi Jakuuttien ASNT:n ministerineuvoston varapuheenjohtajana. Tämän jälkeen hän toimi Jakuuttien ASNT:n maatalousministerinä vuoteen 1985 asti. Sen jälkeen hän toimi maatalousteollisen kompleksin asioista vastaavana Neuvostoliiton kommunistisen puolueen Jakutian aluekomitean sihteerinä vuoteen 1989 asti. Joulukuussa 1989 Nikolajev valittiin Jakutian korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtajaksi ja huhtikuussa 1990 tasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtajaksi.[1]
Nikolajev valittiin Sahan tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi 20. joulukuuta 1991. Hänet valittiin toiselle presidenttikaudelle vuonna 1996[1], jonka jälkeen vuonna 2002 hänen seuraajakseen valittiin Vjatšeslav Štyrov.[4] Toisen presidenttikautensa jälkeen Nikolajev toimi Venäjän liittoneuvoston varapuheenjohtajana ja Sahan tasavallan edustajana siellä[5].
![]() |
Edeltäjä: ei ollut |
Sahan presidentti 20. joulukuuta 1991 – 27. tammikuuta 2002 |
Seuraaja: Vjatšeslav Štyrov |